"Niin paljon muutakin kuin tämä päivä", ikäihminen näkyväksi palveluasumisessa häneen tutustumalla
Pöysti, Riitta (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121025658
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121025658
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten ikäihminen haluaisi tulla huomioiduksi mahdollisen palveluasumisen tullessa ajankohtaiseksi. Tutkimuksen avulla pyrittiin saamaan sellaista tietoa, mikä on olennaista ja tärkeää ikäihmisen persoonallisuuden tukemisen ja säilymisen kannalta, kun asuntona ei ole enää oma koti.
Tutkimusote oli laadullinen ja tiedonkeruumenetelminä käytettiin haastattelua ja havainnointia. Opinnäytetyössä haastateltiin kolmea yli 80-vuotiasta henkilöä. Haastateltavat valikoituivat iäkkäiden asumispalveluiden kerhotapaamisista. Havainnointi tapahtui eräässä ympärivuorokautisessa palvelutalossa. Havainnoinnissa päähuomio oli vuorovaikutuksellisissa elementeissä. Haastattelu- ja havainnointiaineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysimenetelmää käyttäen.
Tutkimuksen tärkeimmät persoonallisuutta tukevat elementit luokiteltiin neljään ylä-kategoriaan: yksilöllisyyden perusta, asumisen olosuhteet, kielteiset kokemukset ja omat voimavarat. Tutkimus osoitti elämänhistorian tuntemuksen olevan merkittävä tekijä ikäihmisen persoonallisuuden vahvistamisen ja säilymisen kannalta. Persoonallisuuden vahvistumiseksi, iäkkään ihmisen omien voimavarojen tunnistaminen ja tukeminen elämänhistorian kautta, nousi myös keskeiseksi tutkimustulokseksi.
Palveluasumisen tullessa ajankohtaiseksi, ikäihminen tulisi nähdä persoonansa kautta. Häntä hoitavien ihmisten tulisi tutustua hänen elämänhistoriaansa ja häneen ihmisenä. Hänen persoonallinen profiilinsa tulisi tallentaa niiden tietojen yhteyteen, mitä hänestä päivittäin kirjataan. Hänet tulisi huomioida joka päivä yksilöllisellä, luonteeseensa sopivalla tavalla.
Tutkimusote oli laadullinen ja tiedonkeruumenetelminä käytettiin haastattelua ja havainnointia. Opinnäytetyössä haastateltiin kolmea yli 80-vuotiasta henkilöä. Haastateltavat valikoituivat iäkkäiden asumispalveluiden kerhotapaamisista. Havainnointi tapahtui eräässä ympärivuorokautisessa palvelutalossa. Havainnoinnissa päähuomio oli vuorovaikutuksellisissa elementeissä. Haastattelu- ja havainnointiaineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysimenetelmää käyttäen.
Tutkimuksen tärkeimmät persoonallisuutta tukevat elementit luokiteltiin neljään ylä-kategoriaan: yksilöllisyyden perusta, asumisen olosuhteet, kielteiset kokemukset ja omat voimavarat. Tutkimus osoitti elämänhistorian tuntemuksen olevan merkittävä tekijä ikäihmisen persoonallisuuden vahvistamisen ja säilymisen kannalta. Persoonallisuuden vahvistumiseksi, iäkkään ihmisen omien voimavarojen tunnistaminen ja tukeminen elämänhistorian kautta, nousi myös keskeiseksi tutkimustulokseksi.
Palveluasumisen tullessa ajankohtaiseksi, ikäihminen tulisi nähdä persoonansa kautta. Häntä hoitavien ihmisten tulisi tutustua hänen elämänhistoriaansa ja häneen ihmisenä. Hänen persoonallinen profiilinsa tulisi tallentaa niiden tietojen yhteyteen, mitä hänestä päivittäin kirjataan. Hänet tulisi huomioida joka päivä yksilöllisellä, luonteeseensa sopivalla tavalla.