"Yhteinen linja, mitä lapselta vaaditaan vai voidaanko vaatia mitään?" : selvitys koulun ja sijaishuollon yhteistyöstä
Peltola, Janna; Viitaharju, Kaisa (2019)
Peltola, Janna
Viitaharju, Kaisa
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121025804
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121025804
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitimme Perhekuntoutuskeskus Lausteen Satulavuoren koulun ja sijaishuollon asumisyksiköiden henkilökuntien välistä yhteistyötä ja sen haasteita Turun yksiköissä. Perhekuntoutuskeskus Lauste on lastensuojelupalveluja tuottava yksityinen koulukoti. Satulavuoren koulu tuottaa perusopetusta pienryhmissä erityistä tukea tarvitseville lapsille, joilla kaikilla on lastensuojelun asiakkuus.
Koulukotiin sijoitetut lapset tarvitsevat yksilöllistä ja kokonaisvaltaista tukea. Moniammatillinen yhteistyö on välttämätöntä lapsen edun toteutumiseksi. Sijoitetun lapsen arjessa läsnä olevien ammattilaisten kasvatuskumppanuus tukee lapsen kasvua ja hyvinvointia.
Aineistonkeruumenetelmänä käytimme koulun ja sijaishuollon yksiköiden henkilökunnille pidettyjä työpajoja. Kartoitimme henkilökuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyön konkreettisia vaikutuksia sekä henkilökuntien että lasten näkökulmasta. Lisäksi selvitimme parannusehdotuksia ja näkemyksiä yhteistyön kehittämiseksi.
Tulokset osoittivat, että yhteistyön toimivuus on opettaja-, ohjaaja- ja osastokohtaista. Tuloksissa nousi esiin kokemus organisaation yhteisen linjan puuttumisesta, mihin liittyivät esimerkiksi erilaiset laintulkinnat. Yhteistyötä hankaloitti sekä yhteisen ajan puute että molemminpuolinen kokemus arvostuksen puutteesta. Yhteistyön haasteet vaikuttivat työn sujuvuuteen, kuormittivat henkilökuntaa ja veivät uskoa työhön. Positiivisena koettiin mahdollisuudet huomioida lapsen yksilölliset tarpeet ja toimivat informaatiokanavat.
Parannusehdotuksina henkilökunnat toivoivat yhteistä keskusteluaikaa sekä säännöllisesti pidettäviä palavereja. Yhteisöllisyyden parantamiseksi ehdotettiin yhteistä työhyvinvointitoimintaa, jotta henkilökunta tulisi toisilleen tutuiksi.
Selvityksestä on hyötyä erityisesti toimeksiantajalle, joka voi lähteä kehittämään yhteistyötä organisaatiossa. Selvitys tarjoaa kurkistuksen myös muille tahoille moniammatillisen yhteistyön mahdollisista haasteista ja niiden vaikutuksista. In the research, we clarified cooperation and its challenges between staffs of Lauste Family Rehabilitation Center’s Satulavuori School and foster care’s housing units in Turku. Lauste Family Rehabilitation Center is private reform school which produces child welfare services. Satulavuori School offers basic education in small groups for children with need of special support and customership of child welfare.
The children placed to reform school need personal and comprehensive support. Multiprofessional cooperation is essential for the best interests of the child. The partnership of professionals in the placed child’s everyday life supports the child’s growth and welfare.
As a research method we organized workshops. We surveyd cooperation and concrete influences between the school and the housing units from both the staff’s and the children’s point of view. We also investigated improvement suggestions and views to develop cooperation.
Results showed that the cooperation depends on teacher, counsellor and unit. The results highlighted an experience of lack of a common line, including for example different interpretations of the law. A Lack of shared time and mutual experience of lack of appreciation made cooperation more difficult. The challenges affected smooth fluency of work, burdened the staff and weakened belief in work. Functioning communication channels and possibilities to take child’s personal needs into account were seen as positive aspects.
The staffs hoped common time to discuss and regular meetings as improvement suggestions. To improve community spirit was proposed common activities of well-being at work so the staffs would become familiar each other.
This report has benefit for the mandator who can start to develop the cooperation in the organization. The report offers a sneak-peak about possible challenges and its impacts of multiprofessional cooperation for other organizations too.
Koulukotiin sijoitetut lapset tarvitsevat yksilöllistä ja kokonaisvaltaista tukea. Moniammatillinen yhteistyö on välttämätöntä lapsen edun toteutumiseksi. Sijoitetun lapsen arjessa läsnä olevien ammattilaisten kasvatuskumppanuus tukee lapsen kasvua ja hyvinvointia.
Aineistonkeruumenetelmänä käytimme koulun ja sijaishuollon yksiköiden henkilökunnille pidettyjä työpajoja. Kartoitimme henkilökuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyön konkreettisia vaikutuksia sekä henkilökuntien että lasten näkökulmasta. Lisäksi selvitimme parannusehdotuksia ja näkemyksiä yhteistyön kehittämiseksi.
Tulokset osoittivat, että yhteistyön toimivuus on opettaja-, ohjaaja- ja osastokohtaista. Tuloksissa nousi esiin kokemus organisaation yhteisen linjan puuttumisesta, mihin liittyivät esimerkiksi erilaiset laintulkinnat. Yhteistyötä hankaloitti sekä yhteisen ajan puute että molemminpuolinen kokemus arvostuksen puutteesta. Yhteistyön haasteet vaikuttivat työn sujuvuuteen, kuormittivat henkilökuntaa ja veivät uskoa työhön. Positiivisena koettiin mahdollisuudet huomioida lapsen yksilölliset tarpeet ja toimivat informaatiokanavat.
Parannusehdotuksina henkilökunnat toivoivat yhteistä keskusteluaikaa sekä säännöllisesti pidettäviä palavereja. Yhteisöllisyyden parantamiseksi ehdotettiin yhteistä työhyvinvointitoimintaa, jotta henkilökunta tulisi toisilleen tutuiksi.
Selvityksestä on hyötyä erityisesti toimeksiantajalle, joka voi lähteä kehittämään yhteistyötä organisaatiossa. Selvitys tarjoaa kurkistuksen myös muille tahoille moniammatillisen yhteistyön mahdollisista haasteista ja niiden vaikutuksista.
The children placed to reform school need personal and comprehensive support. Multiprofessional cooperation is essential for the best interests of the child. The partnership of professionals in the placed child’s everyday life supports the child’s growth and welfare.
As a research method we organized workshops. We surveyd cooperation and concrete influences between the school and the housing units from both the staff’s and the children’s point of view. We also investigated improvement suggestions and views to develop cooperation.
Results showed that the cooperation depends on teacher, counsellor and unit. The results highlighted an experience of lack of a common line, including for example different interpretations of the law. A Lack of shared time and mutual experience of lack of appreciation made cooperation more difficult. The challenges affected smooth fluency of work, burdened the staff and weakened belief in work. Functioning communication channels and possibilities to take child’s personal needs into account were seen as positive aspects.
The staffs hoped common time to discuss and regular meetings as improvement suggestions. To improve community spirit was proposed common activities of well-being at work so the staffs would become familiar each other.
This report has benefit for the mandator who can start to develop the cooperation in the organization. The report offers a sneak-peak about possible challenges and its impacts of multiprofessional cooperation for other organizations too.