Talonrakennuskohteiden pohjarakenteiden kuivanapito geosuunnittelun näkökulmasta
Kallio, Sanna (2019)
Kallio, Sanna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121025844
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121025844
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoite oli kerätä tiivis tietopaketti pohjarakenteiden kuivanapidosta erilaisissa pohjaolosuhteissa geosuunnittelun näkökulmasta. Työssä tarkasteltiin Kuivaketju10-toimintamallin sisältöä pohjarakenteiden kuivanapidon kannalta. Järjestelmää pitäisi tarkentaa geosuunnittelun osalta.
Työssä perehdyttiin pohjarakenteiden kuivanapidon teoriapuoleen lain, asetusten ja hyvän rakentamistavan mukaisten ohjeistusten kautta. Rakennusalan ammattilaisten haastattelun avulla kartoitettiin Kuivaketju10-toimintamallin käyttökokemuksia, geosuunnittelun tärkeyttä kuivanapidossa sekä erilaisia kuivanapito-ongelmia.
Laskelmien avulla havainnollistettiin mahdollisia kuivanapito-ongelmia. Savimailla maan hidas painuminen voi johtaa kallistusten ”katoamiseen” ja vesien lätäköitymiseen. Vääränlaisen materiaalin käyttö maanvaraisen laatan alla kapillaarikatkokerroksessa voi aiheuttaa kosteusvaurion. Rakennusta kohti valuvan veden määrä vaihtelee maanpinnan tyypin mukaan. Savimaalle rakennettaessa tulee huomioida maan hidas painuminen. Hiekka- ja soramaille suositellaan salaojituksien tekemistä, vaikka vedenläpäisevyys olisikin hyvä. Kalliolle rakennettaessa voi myös syntyä kosteusongelmia. Louhinnoissa tulee huomioida pinnan kallistukset ja riittävä tila myös salaojille.
Kuivaketju10-toimintamallin sähköiseen järjestelmään tulisi lisätä geosuunnittelija pohjatutkimuksen, pintavaaituksen ja pintavesisuunnitelman suunnittelijaksi. Geosuunnittelijan tulisi myös ottaa kantaa salaoja- ja kapillaarikatkosepelin laatuun, rakennuksen korkeusasemaan, louhintasuunnitelmiin, sadevesiin sekä lumien läjityspaikkaan. Jatkokehitysideana tulisi kartoittaa, mitä materiaaleja työmailla oikeasti käytetään kapillaarikatkokerroksessa ja salaojissa. Onko ohjeistuksissa määritelty 300 mm:n paksuinen kapillaarikatkokerros riittävä katkaisemaan veden kapillaarinen nousu tällä hetkellä käytettävien materiaalien kanssa? A literature review was conducted about the drainage structures of foundations. The legislation, decrees and guidelines for good construction practices were used as a source. Professionals of the construction field were interviewed. Their perspectives of the Kuivaketju10-operating model were explored as to user experiences, the importance of geotechnical designing in drainage structures and different drainage problems.
Calculations were used to illustrate possible drainage issues. In clay soils slow subsidence of the land can lead to the disappearance of surface tilts and waterlogging. The use of wrong materials under the slab-on-grade can cause moisture issues. The water amount flowing towards the building varies according to the type of the surface. The slow subsidence of the ground must be considered when building on clay soils. Building drainage on sand and gravel soils is recommended even though the water permeability is good. Moisture problems can arise when building on bedrock. Space for the drainage and surface tilts must be considered when conducting the blasting work.
Geotechnical designer should be added as a designer to the Kuivaketju10-operating model in the ground survey, surface levelling and surface water plan. The geotechnical designer should also take a stand on the quality of the drainage and capillary materials, elevation of the building, blasting planning, rainwater and snow dumping site.
The idea for further development is to determine what materials are actually used on construction sites for drainage and capillary structures. Is the 300 mm thick capillary break layer specified in the guidelines sufficient to break the capillary rise of water with the materials currently in use?
Työssä perehdyttiin pohjarakenteiden kuivanapidon teoriapuoleen lain, asetusten ja hyvän rakentamistavan mukaisten ohjeistusten kautta. Rakennusalan ammattilaisten haastattelun avulla kartoitettiin Kuivaketju10-toimintamallin käyttökokemuksia, geosuunnittelun tärkeyttä kuivanapidossa sekä erilaisia kuivanapito-ongelmia.
Laskelmien avulla havainnollistettiin mahdollisia kuivanapito-ongelmia. Savimailla maan hidas painuminen voi johtaa kallistusten ”katoamiseen” ja vesien lätäköitymiseen. Vääränlaisen materiaalin käyttö maanvaraisen laatan alla kapillaarikatkokerroksessa voi aiheuttaa kosteusvaurion. Rakennusta kohti valuvan veden määrä vaihtelee maanpinnan tyypin mukaan. Savimaalle rakennettaessa tulee huomioida maan hidas painuminen. Hiekka- ja soramaille suositellaan salaojituksien tekemistä, vaikka vedenläpäisevyys olisikin hyvä. Kalliolle rakennettaessa voi myös syntyä kosteusongelmia. Louhinnoissa tulee huomioida pinnan kallistukset ja riittävä tila myös salaojille.
Kuivaketju10-toimintamallin sähköiseen järjestelmään tulisi lisätä geosuunnittelija pohjatutkimuksen, pintavaaituksen ja pintavesisuunnitelman suunnittelijaksi. Geosuunnittelijan tulisi myös ottaa kantaa salaoja- ja kapillaarikatkosepelin laatuun, rakennuksen korkeusasemaan, louhintasuunnitelmiin, sadevesiin sekä lumien läjityspaikkaan. Jatkokehitysideana tulisi kartoittaa, mitä materiaaleja työmailla oikeasti käytetään kapillaarikatkokerroksessa ja salaojissa. Onko ohjeistuksissa määritelty 300 mm:n paksuinen kapillaarikatkokerros riittävä katkaisemaan veden kapillaarinen nousu tällä hetkellä käytettävien materiaalien kanssa?
Calculations were used to illustrate possible drainage issues. In clay soils slow subsidence of the land can lead to the disappearance of surface tilts and waterlogging. The use of wrong materials under the slab-on-grade can cause moisture issues. The water amount flowing towards the building varies according to the type of the surface. The slow subsidence of the ground must be considered when building on clay soils. Building drainage on sand and gravel soils is recommended even though the water permeability is good. Moisture problems can arise when building on bedrock. Space for the drainage and surface tilts must be considered when conducting the blasting work.
Geotechnical designer should be added as a designer to the Kuivaketju10-operating model in the ground survey, surface levelling and surface water plan. The geotechnical designer should also take a stand on the quality of the drainage and capillary materials, elevation of the building, blasting planning, rainwater and snow dumping site.
The idea for further development is to determine what materials are actually used on construction sites for drainage and capillary structures. Is the 300 mm thick capillary break layer specified in the guidelines sufficient to break the capillary rise of water with the materials currently in use?