Länsi-Suomen Diakonialaitoksen työntekijöiden elintapaintervention monitahoarviointi

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli työpaikalla toteutettu työntekijöiden elintapainterventio. Länsi-Suomen Diakonialaitoksella vuonna 2017 järjestetyn noin vuoden mittaisen työntekijöiden elintapaintervention toteutusta ja vaikutuksia arvioitiin opinnäytetyössä monitahoarviointi tutkimuksen avulla. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa elintapaintervention vaikutuksista sekä toteutuksen vahvuuksista ja kehittämisalueista.

Länsi-Suomen Diakonialaitoksen työntekijöiden elintapaintervention tavoitteena oli aktivoida ja innostaa osallistujia liikunnan pariin, edistää terveellisiä ruokailutottumuksia ja painonhallintaa sekä tukea työssä jaksamista. Elintapainterventioon osallistui 16 työntekijää. Osallistuminen oli vapaaehtoista.

Monitahoarviointiin soveltuvaa monipuolista arviointiaineistoa saatiin elintapaintervention alun ja lopun testi- ja mittaustuloksista, osallistujille ja ohjaajille laadituista loppukyselyistä sekä ohjaajan päiväkirjasta. Monitahoisen arviointiasetelman avulla saatiin sekä määrällistä että laadullista aineistoa. Määrällisen aineiston analysoinnissa käytettiin Excelin Tixel 10-taulukkolaskentaohjelmaa. Laadullinen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Osa laadullisesta aineistosta esitettiin myös määrällisessä muodossa.

Monitahoarvioinnin tuloksista muodostettiin arvolausekkeet, jotka kuvaavat arvioinnin tuloksia. Elintapainterventioon osallistuminen tuki painonhallintaa, osallistujien kestävyyskunto koheni ja suurella osalla vyötärönympärys pieneni. Osallistuminen innosti kokeilemaan ja harrastamaan uusia liikuntamuotoja, mutta terveellisten ruokailutottumusten omaksuminen toteutui vain osittain. Työssäjaksamisen koettiin parantuneen. Työkyvyn koki paremmaksi puolet osallistujista. Osallistujat ja ohjaajat kokivat elintapaintervention vahvuuksiksi liikunnasta innostumisen, henkilökohtaisten tavoitteiden laatimisen sekä ryhmän ja fysioterapeutin tuen. Kehittämiskohteiksi koettiin ravitsemusohjaus sekä motivoinnin, henkisen tuen ja yksilöllisyyden huomioiminen. Kehittämistä vaativiksi alueiksi koettiin myös tavoitelähtöisyyden ja vertaistuen mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen sekä moniammatillisen yhteistyön lisääminen.

Jatkotutkimusaiheena olisi mielenkiintoista selvittää, onko elintapainterventioon osallistumisella ollut vaikutusta osallistujien elintapoihin sekä työkykyyn ja työssä jaksamiseen pidemmällä ajanjaksolla tarkasteltuna. Vaikutuksia työkykyyn olisi mielenkiintoista mitata objektiivisesti, esimerkiksi mahdollisina muutoksina sairaspoissaoloissa.

The subject of the thesis was a lifestyle intervention performed at the workplace. The thesis assessed the implementation of a year-long lifestyle intervention of the employees at Länsi-Suomen Diakonialaitos in 2017 by way of multidimensional evaluation. The objective of the thesis was to produce information on the impacts of the lifestyle intervention as well as of its strengths and development areas.

The aim of the lifestyle intervention for the employees of Länsi-Suomen Diakonialaitos was to activate and motivate the participants to exercise, to promote healthy eating habits and to support coping at work. 16 employees participated in the intervention. The participation was voluntary.

Versatile assessment material was obtained from the test and measurement results in the beginning and the end of the intervention, from the questionnaires created for the participants and the instructors, as well as from the diary of the instructor. With the help of the multidimensional evaluation setting it was possible to obtain both quantitative and qualitative material. For the analysis of the quantitative material Tixel 10 spreadsheet program from Excel was used. The qualitative material was analyzed by using the content analysis. Part of the qualitative material was also presented in a quantitative form.

Valuation clauses were formed of the results. The participation in the lifestyle intervention supported weight management, aerobic endurance was improved and for most of the participants the waistline became smaller. The participation inspired to test and take up new forms of exercising, but the adoption of healthy eating habits was realized only partially. Coping at work was deemed to have improved. Half of the participants considered that their working capacity was better. Both the participants and the instructors saw the motivation to exercise, the creation of personal objectives and the support from the group and the physiotherapist to be the strengths of the lifestyle intervention. Nutritional advice and the acknowledgement of motivation, mental support and individual needs were considered as development areas. The better utilization of the possibilities of target-orientation and peer support as well as multidisciplinary co-operation were seen as areas still requiring development.

As a subject for further research it would be interesting to study whether the lifestyle intervention has had an impact on the lifestyle, working capacity or coping at work of