Aivoinfarktipotilaan hoitoprosessin aikaviiveet ja tulokset Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalojen kuntayhtymässä

Abstract

Tämä opinnäytetyö toteutettiin Essoten alueella. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää aivoinfarktipotilaan hoidon viiveet koko hoitoprosessissa ja selvittää potilaan kuntoisuus kolme kuukautta aivoinfarktin jälkeen. Tavoitteena oli tuottaa viiveistä numeerista tietoa pohjaksi hoito-ohjeiden tarkastelulle ja uudistamiselle. Toinen tavoite oli tarkastella potilaiden sekundääriselviytymistä suhteessa primäärihoidon viiveisiin.

Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella menetelmällä. Excel-taulukkoon kerätyistä aika- määreistä saatiin tietoa hoitoprosessin eri osa-alueiden aikaviiveistä. Työ tehtiinretrospek- tiivisenä ja siinä tarkasteltiin vuoden 2018 ensihoito- ja potilaskertomuksia. Kirjoitimme opinnäytetyöllemme kirjallisuuskatsauksen aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitotyöstä ja sen viiveistä. Hakemalla koulun tarjoamista hakukoneista saimme teoreettisen viitekehyksen työllemme. Samalla työhön on selostettu yleisesti aivojen anatomiasta, niiden rakenteista ja aivoverenkiertohäiriöistä.

Viiveitä tarkasteltiin kolmesta prosessin vaiheesta: ensimmäinen oli potilaan viive soittaa hätäkeskukseen, toinen oli ensihoidon kohteessa käyttämä aika, ja kolmas oli sairaalan si- säinen viive. Neljäs tarkasteltava kohde oli potilaiden sekundääri selviytyminen. Sekundääriselviytymisen mittarina on käytetty mRS–mittaria.

Tuloksia tarkastellessa voitiin todeta potilaan viiveen vaihtelevan paljonkin. Mediaani poti- laiden oireiden alusta hätäsoittoon oli 1 h 12 min (0 min – 12 h 35 min). Mediaani ensihoi- don viiveistä kohteessa oli kaikista kuljetuksista 25 min (3 - 54 min) ja kiireellisissä kuljetuksissa 24 min (3 - 49 min). Sairaalassa Door To Needle -ajan mediaani oli 38 min (15 min –4 h 1 min). Kokonaisaikojen mediaani oli 2 h 13 min (44 min – 7 h 47 min). Potilaiden kuntoisuuden mediaani oli 1 (mRs pisteet 0 - 6). Pohdinnassa mietittiin syitä, jotka pitkiin viiveisiin johtavat. Ensihoidon kohteessa oloaika vaikuttaa olevan Essoten alueella hieman toivottua korkeampi. DTN-ajan Mikkelin keskussairaalassa voidaan todeta olevan mediaaniltaan linjassa aiemmin tehtyyn vastaavanlaiseen tutkimukseen. Tutkimusta tehtäessä voitiintodeta, että näin pienellä otannalla on vaikea tehdä päätelmiä potilaan hoidon viiveiden ja mRS -pisteiden välillä.