Kuinka joukkorahoituksesta tuli ilmiö ja kuinka siihen on reagoitu: joukkorahoitusmarkkinan kehitys Suomessa kansainvälisessä viitekehyksessä
Niva, Joeli (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121126086
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121126086
Tiivistelmä
Joukkorahoitus on ollut räjähtävästi kasvava ilmiö 2010-luvulla Suomessa ja maailmalla. Sen laajuuden ja moninaisuuden ymmärtämiseksi on hyvä hahmottaa joukkorahoituksen eri kategoriat, niiden yhtäläisyydet ja eroavuudet.
Joukkorahoitus voidaan jakaa esimerkiksi neljään kategoriaan: lahjoitusmuotoinen joukkorahoitus, hyödykemuotoinen joukkorahoitus, lainamuotoinen joukkorahoitus ja sijoitusmuotoinen joukkorahoitus. Eri jaotteluja on useita, mutta niistä suurin osa rakentuu samojen parametrien varaan.
Muualla maailmassa toimivia joukkorahoituskanavia on tuhansia, mutta Suomessa rekisteröityneitä joukkorahoituspalveluita oli vuonna 2017 13 kappaletta. Kansainvälisistä palveluista eniten huomiota ovat saaneet Kickstarter ja Patreon, kun taas kotimaiset joukkorahoitusta välittävät yritykset ovat olleet mediassa melko tasaisesti.
Ilmiönä joukkorahoitus tarjoaa sellaisia etuja rahoituksen kerääjälle ja rahoittajalle, joita muut rahoituskanavat eivät kykene ainakaan samassa mittakaavassa tarjoamaan. Vastikkeellisen joukkorahoituksen ytimessä yleensä ovatkin erikoiset keksinnöt ja taiteen eri muodot, jotka eivät saisi rahoitusta muuta kautta.
Motiivi lähteä joukkorahoittamaan voi olla täysin altruistinen tai täysin taloudellisiin odotuksiin pohjautuva. Suurin osa motiiveista on kuitenkin jotain tältä väliltä.
Joukkorahoitukseen on Suomessa ja kansainvälisesti reagoitu erilaisin keinoin, eikä ole vielä löytynyt yhtä oikeaa mallia joukkorahoituksen sääntelyyn. Ilmiö tässä mittakaavassa on vielä nuori ja aika näyttää, kuinka hyvin sääntelyllä tapahtunut reagointi on onnistunut.
Joukkorahoitus voidaan jakaa esimerkiksi neljään kategoriaan: lahjoitusmuotoinen joukkorahoitus, hyödykemuotoinen joukkorahoitus, lainamuotoinen joukkorahoitus ja sijoitusmuotoinen joukkorahoitus. Eri jaotteluja on useita, mutta niistä suurin osa rakentuu samojen parametrien varaan.
Muualla maailmassa toimivia joukkorahoituskanavia on tuhansia, mutta Suomessa rekisteröityneitä joukkorahoituspalveluita oli vuonna 2017 13 kappaletta. Kansainvälisistä palveluista eniten huomiota ovat saaneet Kickstarter ja Patreon, kun taas kotimaiset joukkorahoitusta välittävät yritykset ovat olleet mediassa melko tasaisesti.
Ilmiönä joukkorahoitus tarjoaa sellaisia etuja rahoituksen kerääjälle ja rahoittajalle, joita muut rahoituskanavat eivät kykene ainakaan samassa mittakaavassa tarjoamaan. Vastikkeellisen joukkorahoituksen ytimessä yleensä ovatkin erikoiset keksinnöt ja taiteen eri muodot, jotka eivät saisi rahoitusta muuta kautta.
Motiivi lähteä joukkorahoittamaan voi olla täysin altruistinen tai täysin taloudellisiin odotuksiin pohjautuva. Suurin osa motiiveista on kuitenkin jotain tältä väliltä.
Joukkorahoitukseen on Suomessa ja kansainvälisesti reagoitu erilaisin keinoin, eikä ole vielä löytynyt yhtä oikeaa mallia joukkorahoituksen sääntelyyn. Ilmiö tässä mittakaavassa on vielä nuori ja aika näyttää, kuinka hyvin sääntelyllä tapahtunut reagointi on onnistunut.