Autonominen työvuorosuunnittelu Attendo Latokartanossa
Heiska, Nelli (2019)
Heiska, Nelli
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121126067
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121126067
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli autonominen työvuorosuunnittelu ja sen käyttöönotto vanhusten hoitoyksikössä. Työn tarkoituksena oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida koulutustilaisuus autonomisen työvuorosuunnittelun lähtökohdista. Koulutus tilaisuutta varten tehtiin kirjallisuuskatsaus aiheesta. Lisäksi tarkoituksena oli luoda kattava diaesitys. Opinnäytetyö aloitettiin kesällä 2019 ja tarkoituksena oli luoda mahdollisimman kattava ja tiivispaketti yksikön hoitohenkilökunnalle koskien autonomisen työvuorosuunnittelun käyttöönottoa yksikössä. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Attendo Oy:n Latokartanon yksikkö ja opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena projektina.
Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä hoitohenkilökunnan tietoa autonomisesta työvuorosuunnittelusta, niin että jokainen hoitaja ymmärtää autonomisen työvuorosuunnittelun perustan. Tavoitteena oli myös kehittää yksikön työvuorosuunnittelua ja työn avulla parantaa työhyvinvointia yksikössä. Työnlaatijan henkilökohtaisena tavoitteena oli koota mahdollisimman laaja-alainen systemaattinen kirjallisuuskatsaus autonomisen työvuorosuunnittelun pääperiaatteista ja tutkimustuloksista, joiden avulla voitiin koota opetustilanteen diaesitys.
Opinnäytetyö aloitettiin suunnitelman laadinnalla. Suunnitteluvaiheen jälkeen päästiin toteutus aloittamaan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen laadinnalla. Tutkimuksia työhön valikoitui yhteensä kahdeksan. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen valmistuttua kottiin koulutuspäivän materiaali diaesitykseksi systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja yksikön omien toiveiden avulla. Koulutustilaisuuksia pidettiin yksikössä kaksi, samalla sisällöllä. Diaesityksessä käytiin aluksi läpi systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia. Koulutustilaisuuksissa saatiin hyvin aikaiseksi keskustelua. Toinen puolikas diaesityksessä koostui yksikön autonomisen työvuorosuunnittelun käyttöönotosta sekä siihen liittyvistä asioista. Onnistumisen lähtökohtana oli tiivisyhteistyö yksikön kanssa sekä hyvin aikataulussa pysyminen.
Koulutuspäivistä saatu palaute oli positiivista ja enemmistö kyselyyn vastanneista piti koulutuspäiviä hyödyllisinä autonomisen työvuorosuunnittelun käyttöönotossa. Suullinen palaute yksikön johtajalta oli myös positiivista. Kun autonominen työvuorosuunnittelu on saatu yksikössä käyntiin, voisi muutaman kuukauden jälkeen pitää uuden tilaisuuden, jossa voitaisiin pohtia pelisääntöjä autonomiseen työvuorosuunnitteluun systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja työntekijöiden omien kokemusten avulla.
Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä hoitohenkilökunnan tietoa autonomisesta työvuorosuunnittelusta, niin että jokainen hoitaja ymmärtää autonomisen työvuorosuunnittelun perustan. Tavoitteena oli myös kehittää yksikön työvuorosuunnittelua ja työn avulla parantaa työhyvinvointia yksikössä. Työnlaatijan henkilökohtaisena tavoitteena oli koota mahdollisimman laaja-alainen systemaattinen kirjallisuuskatsaus autonomisen työvuorosuunnittelun pääperiaatteista ja tutkimustuloksista, joiden avulla voitiin koota opetustilanteen diaesitys.
Opinnäytetyö aloitettiin suunnitelman laadinnalla. Suunnitteluvaiheen jälkeen päästiin toteutus aloittamaan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen laadinnalla. Tutkimuksia työhön valikoitui yhteensä kahdeksan. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen valmistuttua kottiin koulutuspäivän materiaali diaesitykseksi systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja yksikön omien toiveiden avulla. Koulutustilaisuuksia pidettiin yksikössä kaksi, samalla sisällöllä. Diaesityksessä käytiin aluksi läpi systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia. Koulutustilaisuuksissa saatiin hyvin aikaiseksi keskustelua. Toinen puolikas diaesityksessä koostui yksikön autonomisen työvuorosuunnittelun käyttöönotosta sekä siihen liittyvistä asioista. Onnistumisen lähtökohtana oli tiivisyhteistyö yksikön kanssa sekä hyvin aikataulussa pysyminen.
Koulutuspäivistä saatu palaute oli positiivista ja enemmistö kyselyyn vastanneista piti koulutuspäiviä hyödyllisinä autonomisen työvuorosuunnittelun käyttöönotossa. Suullinen palaute yksikön johtajalta oli myös positiivista. Kun autonominen työvuorosuunnittelu on saatu yksikössä käyntiin, voisi muutaman kuukauden jälkeen pitää uuden tilaisuuden, jossa voitaisiin pohtia pelisääntöjä autonomiseen työvuorosuunnitteluun systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja työntekijöiden omien kokemusten avulla.