Digitaalinen palveluohjaus : asiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä
Huovila, Essi (2019)
Huovila, Essi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121226315
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121226315
Tiivistelmä
Yhteiskunnassa on käynnissä teknologian murros. Asiakkailla on entistä useammin mahdollista hankkia tietoa palveluista erilaisten digitaalisten alustojen kautta ja yhteydenottotavat ovat monipuolistuneet. Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin digitaalista palveluohjausta ja asiakkaan teknologista toimijuutta. Tarkoituksena oli selvittää, miten digitaalisia palveluita voidaan hyödyntää palveluohjauksessa ja millaiset tekijät siihen vaikuttavat asiakkaan kannalta.
Tutkimuksessa käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella ja teemahaastattelujen avulla. Kysely teetettiin Kotitorin verkkosivustolla asioineille (N=17). Vastaajilta kysyttiin kokemuksia digitaalisista palveluista. Lisäksi haastateltiin seitsemää (7) ikäihmistä yksilöhaastatteluina. Teemahaastatteluissa kysyttiin muun muassa ikääntyneiden ajatuksia digitaalisten palveluiden käytöstä. Kyselyaineisto analysoitiin määrällisen ja laadullisen analyysin mukaan. Teemahaastattelujen aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaan ja osittain teoriaohjaavan sisällönanalyysin mukaan.
Digitaalisia palveluita käyttäneet olivat saaneet apua kysymyksissä ja ohjautumisessa ja kokemukset digitaalisista palveluista olivat valtaosin positiivisia. Tuloksissa kävi ilmi, että pääasiallisiksi syiksi digitaalisten palveluiden käytölle koettiin, että voi käyttää palvelua itse valitsemana ajankohtana ja helpon ja nopean asioinnin vuoksi. Haastattelutulosten mukaan palveluohjauksesta koettiin olevan hyötyä ja se auttoi ikääntyneitä arjen tukemisessa. Tuloksista kävi ilmi, että tärkeimmät edellytykset digitaalisten palveluiden käytölle asiakkaan kannalta ovat tietotekninen osaaminen, motivaatio ja se, että on tottunut käyttämään teknologiaa.
Johtopäätöksenä todettakoon, että digitaalisen palveluohjauksen käyttömahdollisuudet sijoittuvat enimmäkseen neuvontaan ja ohjaukseen selkeärajaisissa ongelmissa ja pääosin tietotarpeisiin vastaamiseen. Palveluohjauksen kehittämisen kannalta asiakaskokemuksella digitaalisissa palveluissa on merkitystä ja digitaalinen palvelu voi olla ennaltaehkäisevää. Tulevaisuudessa asiakkaita tulisi arvioida enemmän myös toimijoina suhteessa teknologian käyttöön arjen digitaitojen tarpeellisuuden vuoksi. Jatkotutkimusaiheena ehdotetaan tutkia sopivan teknologian kuten kuvapuheluiden hyödyntämistä palveluohjauksessa asiakkaan ja tutun työntekijän välillä pidempiaikaisesti. Tarpeen olisi myös tutkia palveluohjausta tekevien työntekijöiden näkemyksiä teknologian käytöstä asiakastyössä.
Tutkimuksessa käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella ja teemahaastattelujen avulla. Kysely teetettiin Kotitorin verkkosivustolla asioineille (N=17). Vastaajilta kysyttiin kokemuksia digitaalisista palveluista. Lisäksi haastateltiin seitsemää (7) ikäihmistä yksilöhaastatteluina. Teemahaastatteluissa kysyttiin muun muassa ikääntyneiden ajatuksia digitaalisten palveluiden käytöstä. Kyselyaineisto analysoitiin määrällisen ja laadullisen analyysin mukaan. Teemahaastattelujen aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaan ja osittain teoriaohjaavan sisällönanalyysin mukaan.
Digitaalisia palveluita käyttäneet olivat saaneet apua kysymyksissä ja ohjautumisessa ja kokemukset digitaalisista palveluista olivat valtaosin positiivisia. Tuloksissa kävi ilmi, että pääasiallisiksi syiksi digitaalisten palveluiden käytölle koettiin, että voi käyttää palvelua itse valitsemana ajankohtana ja helpon ja nopean asioinnin vuoksi. Haastattelutulosten mukaan palveluohjauksesta koettiin olevan hyötyä ja se auttoi ikääntyneitä arjen tukemisessa. Tuloksista kävi ilmi, että tärkeimmät edellytykset digitaalisten palveluiden käytölle asiakkaan kannalta ovat tietotekninen osaaminen, motivaatio ja se, että on tottunut käyttämään teknologiaa.
Johtopäätöksenä todettakoon, että digitaalisen palveluohjauksen käyttömahdollisuudet sijoittuvat enimmäkseen neuvontaan ja ohjaukseen selkeärajaisissa ongelmissa ja pääosin tietotarpeisiin vastaamiseen. Palveluohjauksen kehittämisen kannalta asiakaskokemuksella digitaalisissa palveluissa on merkitystä ja digitaalinen palvelu voi olla ennaltaehkäisevää. Tulevaisuudessa asiakkaita tulisi arvioida enemmän myös toimijoina suhteessa teknologian käyttöön arjen digitaitojen tarpeellisuuden vuoksi. Jatkotutkimusaiheena ehdotetaan tutkia sopivan teknologian kuten kuvapuheluiden hyödyntämistä palveluohjauksessa asiakkaan ja tutun työntekijän välillä pidempiaikaisesti. Tarpeen olisi myös tutkia palveluohjausta tekevien työntekijöiden näkemyksiä teknologian käytöstä asiakastyössä.