Maanparannusainelisäysten vaikutus peltomaan vedenläpäisykykyyn
Väliheikki, Lasse (2019)
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121326570
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121326570
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää orgaanisten maanparannusaineiden vaikutusta peltomaan vedenläpäisykykyyn. Koe on Humuspehtoori Oy:n tilaama ja se toteutettiin Hämeen ammattikorkeakoulun pellolla Lepaalla. Vedenläpäisymittaukset tehtiin kymmenvuotisen peltokokeen neljäntenä vuotena.
Orgaanisen aineksen määrä peltomaissa on viime vuosina laskenut. Se näkyy maan rakenteen ja vedenläpäisyn heikkenemisenä. Mikrobien maahiukkasia sitova vaikutus ylläpitää vedenläpäisyn kannalta tärkeän huokosverkoston muodostumista ja sen kestävyyttä. Rakenteen kannalta tärkeiden mikrobien kuten bakteerien ja sienten toiminta on riippuvainen hajotuskelpoisen orgaanisen aineksen läsnäolosta. Maanparannusainelisäys on yksi keino parantaa tilannetta.
Käsittelyjen vaikutusta vedenläpäisykykyyn selvitettiin vedenläpäisymittauksilla syksyllä 2017. Tutkimuksessa havaittiin eroja käsittelyjen välillä. Vedenläpäisykyky oli heikompi ruuduissa, joissa maata oli muokattu mekaanisesti. Ero muokkaamattomiin oli tilastollisesti erittäin merkitsevä (p = 0,0056). Käsittelyt, joissa orgaanista ainesta oli lisätty maahan, läpäisivät vettä hieman hitaammin kuin käsittelyt, joissa orgaanista ainesta ei ollut lisätty (p = 0,00274).
Orgaanisen aineksen määrä peltomaissa on viime vuosina laskenut. Se näkyy maan rakenteen ja vedenläpäisyn heikkenemisenä. Mikrobien maahiukkasia sitova vaikutus ylläpitää vedenläpäisyn kannalta tärkeän huokosverkoston muodostumista ja sen kestävyyttä. Rakenteen kannalta tärkeiden mikrobien kuten bakteerien ja sienten toiminta on riippuvainen hajotuskelpoisen orgaanisen aineksen läsnäolosta. Maanparannusainelisäys on yksi keino parantaa tilannetta.
Käsittelyjen vaikutusta vedenläpäisykykyyn selvitettiin vedenläpäisymittauksilla syksyllä 2017. Tutkimuksessa havaittiin eroja käsittelyjen välillä. Vedenläpäisykyky oli heikompi ruuduissa, joissa maata oli muokattu mekaanisesti. Ero muokkaamattomiin oli tilastollisesti erittäin merkitsevä (p = 0,0056). Käsittelyt, joissa orgaanista ainesta oli lisätty maahan, läpäisivät vettä hieman hitaammin kuin käsittelyt, joissa orgaanista ainesta ei ollut lisätty (p = 0,00274).