Sairaalan osaston vastuuhoitajamallin toteutuminen hoitohenkilöstön näkökulmasta
Kauramäki, Emilia; Pelkonen, Jemina (2019)
Kauramäki, Emilia
Pelkonen, Jemina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121326604
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121326604
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vastuuhoitajamallin toteutumista sairaalan osaston hoitohenkilöstön näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että tulosten perusteella osaston hoitohenkilökunta voi edelleen kehittää toimintaansa vastuuhoitajana.
Tutkimuksen kohteena oli sairaalan osaston hoitohenkilökunta. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselyssä oli 21 kysymystä, joista 8 oli avoimia kysymyksiä ja loput suljettuja kysymyksiä ja väittämiä. Kysely lähetettiin 30 hoitohenkilökunnan jäsenelle, joista 26 vastasi kyselyyn. Kokonaisvastausprosentti oli 87. Suurin osa vastaajista oli sairaanhoitajia ja loput lähi- ja perushoitajia.
Tutkimuksen tuloksena saatiin tietoa vastuuhoitajamallin toteutumisesta osastolla. Omahoidettavia potilaita on yhtä vastuuhoitajaa kohden keskimäärin 3-5. Vastaajien mukaan omapotilaiden kuormittavuus on epätasa-arvoista. Jollakin hoitajalla voi olla kolme omatoimista potilasta ja toisella hoitajalla voi olla neljä kahden autettavaa vuodepotilasta ja yksi omatoiminen potilas. Vastuuhoitajamallin hyväksi puoleksi osastolla koettiin työntekijän mahdollisuus itse suunnitella päivän työ ja työjärjestys. Lisäksi vastuuhoitajamallin mukaan hoidettaessa samaa potilasta potilaan voinnin arviointi helpottuu ja mallin avulla potilaat saavat yksilöllisempää hoitoa. Hoitajat kokivat kuitenkin, että yhteisvastuu asioista on kadonnut vastuuhoitajamallin käyttöönoton jälkeen ja hoitajat keskittyvät vain omapotilaisiinsa.
Tulosten perusteella vastuuhoitajamallin toteuttamista parityöskentelynä voisi suositella osastolle käyttöön. Toinen kehittämisidea on mallin laajentaminen arkiaamujen lisäksi myös ilta- ja viikonloppuvuoroihin. Hoitohenkilökunnan näkemyksiä vastuuhoitajamallin toteutumisesta olisi hyvä selvittää uudelleen, kun mahdollista parityöskentelynä toimivaa vastuuhoitajamallia on osastolla käytetty jo jonkin aikaa.
Tutkimuksen kohteena oli sairaalan osaston hoitohenkilökunta. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselyssä oli 21 kysymystä, joista 8 oli avoimia kysymyksiä ja loput suljettuja kysymyksiä ja väittämiä. Kysely lähetettiin 30 hoitohenkilökunnan jäsenelle, joista 26 vastasi kyselyyn. Kokonaisvastausprosentti oli 87. Suurin osa vastaajista oli sairaanhoitajia ja loput lähi- ja perushoitajia.
Tutkimuksen tuloksena saatiin tietoa vastuuhoitajamallin toteutumisesta osastolla. Omahoidettavia potilaita on yhtä vastuuhoitajaa kohden keskimäärin 3-5. Vastaajien mukaan omapotilaiden kuormittavuus on epätasa-arvoista. Jollakin hoitajalla voi olla kolme omatoimista potilasta ja toisella hoitajalla voi olla neljä kahden autettavaa vuodepotilasta ja yksi omatoiminen potilas. Vastuuhoitajamallin hyväksi puoleksi osastolla koettiin työntekijän mahdollisuus itse suunnitella päivän työ ja työjärjestys. Lisäksi vastuuhoitajamallin mukaan hoidettaessa samaa potilasta potilaan voinnin arviointi helpottuu ja mallin avulla potilaat saavat yksilöllisempää hoitoa. Hoitajat kokivat kuitenkin, että yhteisvastuu asioista on kadonnut vastuuhoitajamallin käyttöönoton jälkeen ja hoitajat keskittyvät vain omapotilaisiinsa.
Tulosten perusteella vastuuhoitajamallin toteuttamista parityöskentelynä voisi suositella osastolle käyttöön. Toinen kehittämisidea on mallin laajentaminen arkiaamujen lisäksi myös ilta- ja viikonloppuvuoroihin. Hoitohenkilökunnan näkemyksiä vastuuhoitajamallin toteutumisesta olisi hyvä selvittää uudelleen, kun mahdollista parityöskentelynä toimivaa vastuuhoitajamallia on osastolla käytetty jo jonkin aikaa.