Individualized Assessment of Patients with Non-Specific Low Back Pain
Paukkunen, Maija (2019)
Paukkunen, Maija
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121326519
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121326519
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ammattilaisille suunnattu koulutusmateriaali alaselkäkipupotilaan yksilöllisestä arvioinnista työterveyshuollossa ja selvittää koulutukseen osallistuneiden työfysioterapeuttien kokemuksia biopsykososiaalisesta lähestymistavasta. Potilasaineistosta (n=674) tutkimme, miten alaselkäkipupotilaat jakautuivat matalan, kohtalaisen ja korkean riskin luokkiin Örebron lyhyen kipukyselyn (ÖMPSQ-lyhyt) ja Start selkäkyselyn (SBT) perusteella sekä selvitimme, onko potilaiden koulutusalojen välillä eroja kipuun liittyvien psykososiaalisten tekijöiden esiintymisessä.
Terveydenhuollon ammattilaiset rekrytoivat tutkimuksen potilasaineiston kahteen käynnissä olevaan kliinisen tutkimukseen liittyen. Potilaat vastasivat webropol-kyselyihin (SBT; ÖMPSQ-lyhyt) ja heiltä kerättiin perustiedot (ikä, sukupuoli, ammatti).
SBT luokitteli 46 % miehistä matalan riskin, 38 % kohtalaisen riskin ja 16 % korkean riskin ryhmiin. Naisista vastaavasti 39 %, 57 % ja 15 %. ÖMPSQ-lyhyt luokitteli 50 % miehistä matalan, 22 % kohtalaisen ja 28 % korkean riskin ryhmään ja naisista vastaavasti 50 %, 21 % ja 29 %. Riskiryhmien jakautumisessa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa potilaiden koulutusalojen välillä (SBT p=0.081; ÖMPSQ-lyhyt p=0.091).
Pelko-välttämiskäyttäytyminen oli yleisempää tekniikan alalla (p = 0.015) ja palvelualalla (p = 0.038) kuin muissa ammateissa. Terveys- ja hyvinvointialan ammateissa toimivilla oli vähiten fyysiseen aktiivisuuteen liittyvää pelkoa (p = 0.025). Kipuun liittyvä katastrofointi oli yleisempää tekniikan aloilla kuin muissa ammateissa (p = 0.028) ja vähäisempää terveys- ja hyvinvointialojen ammateissa (p = 0.001).
Kehitetty koulutusmateriaali helpotti ammattilaista potilaan yksilöllisen psykososiaalisen riskiprofiilin arvioimisessa ja auttoi kommunikoimaan työkyvyttömyyden riskitekijöistä validoivaa vuorovaikutusta hyödyntäen. Luottamuksellinen koulutusmateriaali on poistettu opinnäytetyön julkisesta raportista.
Tulevaisuudessa sähköiset seulontakyselyt mahdollistavat hoidon kohdentamisen nykyistä paremmin haittaavan ja pitkittyvän alaselkäkivun riskissä oleville. Ammattilaiset tarvitsevat kuitenkin lisäkoulutusta alaselkäkipupotilaan yksilöllisen riskin arviointiin sekä biopsykososiaalisen työotteen käyttämiseen.
Terveydenhuollon ammattilaiset rekrytoivat tutkimuksen potilasaineiston kahteen käynnissä olevaan kliinisen tutkimukseen liittyen. Potilaat vastasivat webropol-kyselyihin (SBT; ÖMPSQ-lyhyt) ja heiltä kerättiin perustiedot (ikä, sukupuoli, ammatti).
SBT luokitteli 46 % miehistä matalan riskin, 38 % kohtalaisen riskin ja 16 % korkean riskin ryhmiin. Naisista vastaavasti 39 %, 57 % ja 15 %. ÖMPSQ-lyhyt luokitteli 50 % miehistä matalan, 22 % kohtalaisen ja 28 % korkean riskin ryhmään ja naisista vastaavasti 50 %, 21 % ja 29 %. Riskiryhmien jakautumisessa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa potilaiden koulutusalojen välillä (SBT p=0.081; ÖMPSQ-lyhyt p=0.091).
Pelko-välttämiskäyttäytyminen oli yleisempää tekniikan alalla (p = 0.015) ja palvelualalla (p = 0.038) kuin muissa ammateissa. Terveys- ja hyvinvointialan ammateissa toimivilla oli vähiten fyysiseen aktiivisuuteen liittyvää pelkoa (p = 0.025). Kipuun liittyvä katastrofointi oli yleisempää tekniikan aloilla kuin muissa ammateissa (p = 0.028) ja vähäisempää terveys- ja hyvinvointialojen ammateissa (p = 0.001).
Kehitetty koulutusmateriaali helpotti ammattilaista potilaan yksilöllisen psykososiaalisen riskiprofiilin arvioimisessa ja auttoi kommunikoimaan työkyvyttömyyden riskitekijöistä validoivaa vuorovaikutusta hyödyntäen. Luottamuksellinen koulutusmateriaali on poistettu opinnäytetyön julkisesta raportista.
Tulevaisuudessa sähköiset seulontakyselyt mahdollistavat hoidon kohdentamisen nykyistä paremmin haittaavan ja pitkittyvän alaselkäkivun riskissä oleville. Ammattilaiset tarvitsevat kuitenkin lisäkoulutusta alaselkäkipupotilaan yksilöllisen riskin arviointiin sekä biopsykososiaalisen työotteen käyttämiseen.