Panosmädätetyn nollakuidun hyödyntämiskohteet
Palmroth, Henry (2019)
Palmroth, Henry
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121326567
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121326567
Tiivistelmä
Opinnäytetyö oli osa insinöörin koulutusta laajuudeltaan 15 opintopistettä (1 op = 27 työtuntia). Työn tutkimusmenetelminä käytettiin teoreettista tutkimusta sekä haastatteluja. Työ tehtiin Metener Oy:lle
Tampereen kaupunki etsii ratkaisuja Hiedanrannan järvenpohjalla sijaitsevalle nollakuitusedimentille. Massa on peräisin alueen entisestä sellutehtaasta ja se tulisi poistaa järvestä lähivuosina, sillä alue on tarkoitus asuttaa. Tarkoitus on myös hyödyntää massaa niin, että se näkyisi alueen omavaraisuudessa.
Nollakuitu on osoittautunut omaavan hyvän metaanipotentiaalin ja Metener voisi toimittaa teknologian sekä laitteiston, joka hyödyntäisi massaa biokaasun tuotossa. Työn tarkoituksena oli kartoittaa mädätetyn nollakuidun loppusijoittamiskohteita ja niihin liittyviä haasteita sekä mahdollisuuksia. Hyödyntämiskohteiden selvitys lopputuotteelle on erityisen tärkeää, sillä siitä riippuu Metener Oy:n mukanaolo hankkeessa.
Nollakuidun ominaisuuksia tutkittiin ja arvioitiin, jotta sopivin mädätystekniikka voitaisiin valita. Lisäksi tutkittiin, miten nollakuidun ominaisuudet muuttuvat mädätyksen jälkeen, jotta hyötykäyttövaihtoehtoja voitaisiin kartoittaa.
Nollakuidulle sopivin mädätystekniikka tutkimuksen perusteella on panostoiminen kuivamädätys. Monet nollakuidun ominaisuuksista pysyvät muuttumattomina mädätyksen jälkeen, jolloin suurin osa hyötykäyttökohteista on vielä käytettävissä. Mädätys kumminkin asettaa ehtoja nollakuidulle esi- ja/tai jälkikäsittelynä hyödyntämiskohteesta riippuen. Päädytään tulokseen, että nolla-kuidun energia-arvo kannattaa ottaa prosessilla talteen. Jatkokäyttö vaatii vielä lisätutkimuksia, joten jatkotoimina ehdotetaan panosmädätyksen pilot-kokeen järjestämistä, jotta myös potentiaaliset yhteistyökumppanit voivat tutkia panosmädätetyn nollakuidun jatkokäsittelyä.
Tampereen kaupunki etsii ratkaisuja Hiedanrannan järvenpohjalla sijaitsevalle nollakuitusedimentille. Massa on peräisin alueen entisestä sellutehtaasta ja se tulisi poistaa järvestä lähivuosina, sillä alue on tarkoitus asuttaa. Tarkoitus on myös hyödyntää massaa niin, että se näkyisi alueen omavaraisuudessa.
Nollakuitu on osoittautunut omaavan hyvän metaanipotentiaalin ja Metener voisi toimittaa teknologian sekä laitteiston, joka hyödyntäisi massaa biokaasun tuotossa. Työn tarkoituksena oli kartoittaa mädätetyn nollakuidun loppusijoittamiskohteita ja niihin liittyviä haasteita sekä mahdollisuuksia. Hyödyntämiskohteiden selvitys lopputuotteelle on erityisen tärkeää, sillä siitä riippuu Metener Oy:n mukanaolo hankkeessa.
Nollakuidun ominaisuuksia tutkittiin ja arvioitiin, jotta sopivin mädätystekniikka voitaisiin valita. Lisäksi tutkittiin, miten nollakuidun ominaisuudet muuttuvat mädätyksen jälkeen, jotta hyötykäyttövaihtoehtoja voitaisiin kartoittaa.
Nollakuidulle sopivin mädätystekniikka tutkimuksen perusteella on panostoiminen kuivamädätys. Monet nollakuidun ominaisuuksista pysyvät muuttumattomina mädätyksen jälkeen, jolloin suurin osa hyötykäyttökohteista on vielä käytettävissä. Mädätys kumminkin asettaa ehtoja nollakuidulle esi- ja/tai jälkikäsittelynä hyödyntämiskohteesta riippuen. Päädytään tulokseen, että nolla-kuidun energia-arvo kannattaa ottaa prosessilla talteen. Jatkokäyttö vaatii vielä lisätutkimuksia, joten jatkotoimina ehdotetaan panosmädätyksen pilot-kokeen järjestämistä, jotta myös potentiaaliset yhteistyökumppanit voivat tutkia panosmädätetyn nollakuidun jatkokäsittelyä.