Tutkielma pienen yrityksen valmiuksista hyödyntää sisältömarkkinointia
Vaasala, Mika (2019)
Vaasala, Mika
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121025854
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121025854
Tiivistelmä
Tutkielman lähtökohtana oli toimeksiantajan halu ymmärtää ja kartoittaa henkilöstön osaamista, ymmärrystä sekä tahtotilaa sisältömarkkinoinnin hyödyntämiseksi liiketoiminnassa. Toimeksiantajan lopullisena tavoitteena on saavuttaa asiakaslähtöisellä sisältömarkkinoinnilla merkittävää kilpailuetua.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Teemahaastattelu toteutettiin puolistrukturoidulla menetelmällä. Aineisto kerättiin hyödyntämällä muistiinpanoja, joista muodostettiin yhteenveto ja analysoitiin teemoittelulla. Haastateltavien valinta oli melko suoraviivaista, koska yrityksen henkilöstön lukumäärä oli pieni.
Haastateltavana olivat käytännössä kaikki ne henkilöt, jotka olivat työtehtävässään asiakkaiden kanssa vuorovaikutuksessa suoraan tai digitaalisten kanavien kautta. Tässä opinnäytetyössä näitä henkilöitä kutsuttiin nimikkeellä avainhenkilö tai haastateltava. Haastateltavia oli yhteensä kuusi. Huomattavaa on, että aineisto on poiminta laajemmasta tutkimuksesta. Kyseessä ei kuitenkaan ole sekundaariaineisto, koska alkuperäinen tutkimusprosessi ei ollut virallinen ja toimeksiantaja sekä aineiston kerääjä olivat samat kuin tässä opinnäytetyössä.
Tutkimustuloksista nousi esiin henkilöstön vähäinen ymmärrys sisältömarkkinoinnista ja sen merkityksestä, mutta samalla haastatelluista huokui tahtotila viedä markkinointia digitaalisiin kanaviin ja asiakaslähtöisemmäksi. Tutkimuksen perusteella yrityksellä vaikuttaisi silti olevan täydet edellytykset sisältömarkkinointimallin käyttöönotolle, mutta muutoksen tie ei tule olemaan helppo.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Teemahaastattelu toteutettiin puolistrukturoidulla menetelmällä. Aineisto kerättiin hyödyntämällä muistiinpanoja, joista muodostettiin yhteenveto ja analysoitiin teemoittelulla. Haastateltavien valinta oli melko suoraviivaista, koska yrityksen henkilöstön lukumäärä oli pieni.
Haastateltavana olivat käytännössä kaikki ne henkilöt, jotka olivat työtehtävässään asiakkaiden kanssa vuorovaikutuksessa suoraan tai digitaalisten kanavien kautta. Tässä opinnäytetyössä näitä henkilöitä kutsuttiin nimikkeellä avainhenkilö tai haastateltava. Haastateltavia oli yhteensä kuusi. Huomattavaa on, että aineisto on poiminta laajemmasta tutkimuksesta. Kyseessä ei kuitenkaan ole sekundaariaineisto, koska alkuperäinen tutkimusprosessi ei ollut virallinen ja toimeksiantaja sekä aineiston kerääjä olivat samat kuin tässä opinnäytetyössä.
Tutkimustuloksista nousi esiin henkilöstön vähäinen ymmärrys sisältömarkkinoinnista ja sen merkityksestä, mutta samalla haastatelluista huokui tahtotila viedä markkinointia digitaalisiin kanaviin ja asiakaslähtöisemmäksi. Tutkimuksen perusteella yrityksellä vaikuttaisi silti olevan täydet edellytykset sisältömarkkinointimallin käyttöönotolle, mutta muutoksen tie ei tule olemaan helppo.