Aistiesteettömyys kehitysvammaisten asumisyksikössä
Saarinen, Jutta (2019)
Saarinen, Jutta
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121626892
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121626892
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Satasairaalan sosiaalipalvelujen kehitysvammaisten asumisyksikkö Kepolankodon aistiesteettömyyttä. Opinnäytetyön teoreettinen tausta keskittyi autismikirjon häiriöihin ja aistiherkkyyksiin. Tutkimuksessa tiedonkeruumenetelminä käytettiin havainnointia sekä yksilö- ja ryhmähaastatteluja.
Tilojen aistiesteettömyyden arviointi keskittyi neljään eri osa-alueeseen: näköaistimuksiin, kuuloaistimuksiin, tuntoaistimuksiin sekä hajuaistimuksiin. Aistiesteettömyyskartoituksessa käytettiin juuri tähän tarkoitukseen kehitettyä havainnointityökalua. Havainnointi toteutettiin asumisyksikössä normaalina arkipäivänä, jotta nähtiin, miten aistiesteettömyys asukkaiden ja työntekijöiden arjessa näyttäytyy.
Havainnoinnin tueksi toteutettiin lisäksi asukkaiden ja työntekijöiden haastattelut: Asukkaiden haastattelu toteutettiin yksilöhaastatteluna, jotta henkilökohtainen kokemus ja näkemys saatiin esiin. Henkilökuntaa puolestaan haastateltiin ryhmässä, jotta erilaiset aistiesteettömyyteen liittyvät näkökulmat saatiin esille ja haastateltavilla oli mahdollisuus täydentää toistensa vastauksia. Tutkimuksen sivutuotteena työntekijät saatiin miettimään laajemmin aistiesteettömän ympäristön merkitystä asiakkaan arjen sujuvuuteen ja miellyttävyyteen.
Havainnoinnin aikana käytyjen keskustelujen ja erillisten haastattelujen pohjalta tehdyt huomiot kirjattiin selkeäksi kokonaisuudeksi tähän opinnäytetyöhön. Kepolankodossa löytyi aistiesteettömiä ratkaisuja jo, mutta parannettavaakin löytyi. Erityisesti tiloissa oli huomioitu tavaroiden selkeä järjestely. Osaava henkilökunta hyödyntää autismiohjausta. Parannettavia asioita olivat tilojen hahmotettavuus ja sisustuksen lämminhenkisyys.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi Kepolankodon asumisyksikölle oma aistiesteettömyyden tarkistuslista, joka sisältää suosituksia toimivien aistiesteettömien ratkaisujen tueksi. Valmis tsekkauslista tukee aistiesteettömyyden tilan ylläpitämistä ja edistämistä yksikössä.
Tilojen aistiesteettömyyden arviointi keskittyi neljään eri osa-alueeseen: näköaistimuksiin, kuuloaistimuksiin, tuntoaistimuksiin sekä hajuaistimuksiin. Aistiesteettömyyskartoituksessa käytettiin juuri tähän tarkoitukseen kehitettyä havainnointityökalua. Havainnointi toteutettiin asumisyksikössä normaalina arkipäivänä, jotta nähtiin, miten aistiesteettömyys asukkaiden ja työntekijöiden arjessa näyttäytyy.
Havainnoinnin tueksi toteutettiin lisäksi asukkaiden ja työntekijöiden haastattelut: Asukkaiden haastattelu toteutettiin yksilöhaastatteluna, jotta henkilökohtainen kokemus ja näkemys saatiin esiin. Henkilökuntaa puolestaan haastateltiin ryhmässä, jotta erilaiset aistiesteettömyyteen liittyvät näkökulmat saatiin esille ja haastateltavilla oli mahdollisuus täydentää toistensa vastauksia. Tutkimuksen sivutuotteena työntekijät saatiin miettimään laajemmin aistiesteettömän ympäristön merkitystä asiakkaan arjen sujuvuuteen ja miellyttävyyteen.
Havainnoinnin aikana käytyjen keskustelujen ja erillisten haastattelujen pohjalta tehdyt huomiot kirjattiin selkeäksi kokonaisuudeksi tähän opinnäytetyöhön. Kepolankodossa löytyi aistiesteettömiä ratkaisuja jo, mutta parannettavaakin löytyi. Erityisesti tiloissa oli huomioitu tavaroiden selkeä järjestely. Osaava henkilökunta hyödyntää autismiohjausta. Parannettavia asioita olivat tilojen hahmotettavuus ja sisustuksen lämminhenkisyys.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi Kepolankodon asumisyksikölle oma aistiesteettömyyden tarkistuslista, joka sisältää suosituksia toimivien aistiesteettömien ratkaisujen tueksi. Valmis tsekkauslista tukee aistiesteettömyyden tilan ylläpitämistä ja edistämistä yksikössä.