VaatimusmääritteyprosessiI : DigiNavi-hanke "Arjen Digihelppari"
Kirkkomäki, Ville (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121627061
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121627061
Tiivistelmä
DigiNavi-hankkeessa kehitettiin kaksi erityisryhmien tarpeisiin perustuvaa mobiilityökalua. Hankekumppaneina toimivat Aspa-säätiö ja Kehitysvammaistenpalvelusäätiö. Hankkeessa on myös mukana Turun amattikorkeakoulussa toimiva projektitoimisto theFIRMA ja Gamu Ry.
Tämä opinnäytetyö keskittyi Aspa-säätiön kanssa yhteistyössä kehitettävään ”Arjen Digihelppari”-sovellukseen. Sovelluksen päätavoite oli vahvistaa nuorten uskoa itseensä ja tukea itsenäistä selviytymistä. Samalla nuoren riippuvuus toisen henkilön avusta vähenee. Sovelluksen kohderyhmä on neuropsykiatrisia häiriöitä omaavat nuoret ja nuoret aikuiset.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia prosessia, joka tehtiin sovelluksen vaatimusten määrittelemiseksi. Opinnäytetyössä esitetään, miten asiakaslähtöinen vaatimusmäärittelyprosessi toteutettiin Aspa-säätiön ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Vaatimusmäärittelyn tulosten perusteella luotiin interaktiivinen mock-up ja vaatimusmäärittelydokumentti.
Kokemusasiantuntijoiden kanssa järjestettiin useita työpajoja. Työpajoissa jalkauduttiin asiakkaan luo ja näin saatiin paljon parempi ymmärrys heidän tarpeistaan. Keskustelun kautta lähdettiin selvittämään heidän arjen haasteita, sitten yhdessä miettimään niihin ratkaisua. Keskustelun tukena käytettiin erilaisia kotitalouden perinteisiä esineitä, jotka helpotti kokemusasiantuntijoita hahmottamaan ja ymmärttämään omat haasteensa.
Kun ehdotuksia ja vaatimuksia oli kertynyt useita, ne priorisoitiin antamalla vaatimukselle pisteitä 1-5. Tämän prosessin kautta saatiin koottua sovelluksen pääominaisuudet ja niiden sisäiset ominaisuudet. The aim of the DigiNavi project was to develop two mobile tools based on the needs of special groups. The project partners were the Aspa Foundation and the Service Foundation for People with an Intellectual Disability. The project was also carried out in collaboration with theFIRMA learning environment at Turku University of Applied Sciences and Gamu.
This thesis focuses on the “Arjen Digihelppari” application developed in cooperation with the Aspa Foundation. The main purpose of the application is to strengthen young persons’ self-confidence and support independence and at the same time, reduce the young persons’ dependence on another person's help. The target group of the application is youth and young adults with neuropsychiatric disorders.
The aim of this thesis was to study the process for defining the requirements for this application. The thesis describes how the customer-oriented requirement definition process was implemented with the Aspa Foundation and experts by experience. As a result of the requirement definition an interactive mock-up and a requirement definition document were created.
Several workshops were organized with the experts. The target group participated in the workshops and this provided a much better understanding of their needs. The discussion started with their everyday challenges, then how to solve them. The discussion was supported by a variety of traditional household items, which made it easier for experts to identify and understand their own challenges.
When several suggestions and requirements had been accumulated, they were prioritized by giving points 1-5. Through this process the main features of the application and their internal features were assembled.
Tämä opinnäytetyö keskittyi Aspa-säätiön kanssa yhteistyössä kehitettävään ”Arjen Digihelppari”-sovellukseen. Sovelluksen päätavoite oli vahvistaa nuorten uskoa itseensä ja tukea itsenäistä selviytymistä. Samalla nuoren riippuvuus toisen henkilön avusta vähenee. Sovelluksen kohderyhmä on neuropsykiatrisia häiriöitä omaavat nuoret ja nuoret aikuiset.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia prosessia, joka tehtiin sovelluksen vaatimusten määrittelemiseksi. Opinnäytetyössä esitetään, miten asiakaslähtöinen vaatimusmäärittelyprosessi toteutettiin Aspa-säätiön ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Vaatimusmäärittelyn tulosten perusteella luotiin interaktiivinen mock-up ja vaatimusmäärittelydokumentti.
Kokemusasiantuntijoiden kanssa järjestettiin useita työpajoja. Työpajoissa jalkauduttiin asiakkaan luo ja näin saatiin paljon parempi ymmärrys heidän tarpeistaan. Keskustelun kautta lähdettiin selvittämään heidän arjen haasteita, sitten yhdessä miettimään niihin ratkaisua. Keskustelun tukena käytettiin erilaisia kotitalouden perinteisiä esineitä, jotka helpotti kokemusasiantuntijoita hahmottamaan ja ymmärttämään omat haasteensa.
Kun ehdotuksia ja vaatimuksia oli kertynyt useita, ne priorisoitiin antamalla vaatimukselle pisteitä 1-5. Tämän prosessin kautta saatiin koottua sovelluksen pääominaisuudet ja niiden sisäiset ominaisuudet.
This thesis focuses on the “Arjen Digihelppari” application developed in cooperation with the Aspa Foundation. The main purpose of the application is to strengthen young persons’ self-confidence and support independence and at the same time, reduce the young persons’ dependence on another person's help. The target group of the application is youth and young adults with neuropsychiatric disorders.
The aim of this thesis was to study the process for defining the requirements for this application. The thesis describes how the customer-oriented requirement definition process was implemented with the Aspa Foundation and experts by experience. As a result of the requirement definition an interactive mock-up and a requirement definition document were created.
Several workshops were organized with the experts. The target group participated in the workshops and this provided a much better understanding of their needs. The discussion started with their everyday challenges, then how to solve them. The discussion was supported by a variety of traditional household items, which made it easier for experts to identify and understand their own challenges.
When several suggestions and requirements had been accumulated, they were prioritized by giving points 1-5. Through this process the main features of the application and their internal features were assembled.