Use of the Edinburgh Postnatal Depression Scale (EPDS) in the detection of postnatal depression : a systematic literature review
Kirjavainen, Ainomaija (2011)
Kirjavainen, Ainomaija
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104043849
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104043849
Tiivistelmä
Äidin jatkuva masennus on yhteydessä lapsen kehityksen ja käytöksen häiriöihin. Sairaus on näin ollen erityinen huolenaihe terveydenhuollossa. Oireiden seulonnan avulla voidaan kuitenkin parantaa synnytyksen jälkeisen masennuksen mahdollisimman varhaista toteamista. Edinburgh postnatal depression scale (EPDS) -kysely on yleisin tähän tarkoitukseen käytetty seula.
Tämä opinnäytetyö käsittelee kyselyn käyttöä synnytyksen jälkeisen masennuksen seulonnassa. Työ on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, joka pyrkii vastaamaan seuraavaan tutkimuskysymykseen: mitkä ovat EPDS-seulan onnistuneeseen käyttöön liittyviä tärkeimpiä tekijöitä käytännön hoitotyössä?
Kirjallisuuskatsaukseen valittiin yhteensä kahdeksan artikkelia, joiden tuloksiin perustuen löytyi kolme tekijäryhmää vastaamaan tutkimuskysymykseen. Nämä ryhmät esittävät tärkeimmät tekijät EPDS-seulan onnistuneeseen käyttöön: 1) kyselyn käyttöön liittyvä koulutus, 2) äitien erityisryhmien huomioonottaminen ja 3) moniammatillisen työryhmän yhteistyö.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että EPDS on hyödyllinen seula käytettäväksi hoitotyössä, mikäli sairaanhoitajat on koulutettu sitä käyttämään. Myös moniammatillisen työryhmän tuki koettiin tärkeäksi. Tulosten mukaan myös tiettyjen erityisryhmien seulontaa koskevat asiat tulisi sisällyttää koulutusohjelmiin.
Tämä opinnäytetyö käsittelee kyselyn käyttöä synnytyksen jälkeisen masennuksen seulonnassa. Työ on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, joka pyrkii vastaamaan seuraavaan tutkimuskysymykseen: mitkä ovat EPDS-seulan onnistuneeseen käyttöön liittyviä tärkeimpiä tekijöitä käytännön hoitotyössä?
Kirjallisuuskatsaukseen valittiin yhteensä kahdeksan artikkelia, joiden tuloksiin perustuen löytyi kolme tekijäryhmää vastaamaan tutkimuskysymykseen. Nämä ryhmät esittävät tärkeimmät tekijät EPDS-seulan onnistuneeseen käyttöön: 1) kyselyn käyttöön liittyvä koulutus, 2) äitien erityisryhmien huomioonottaminen ja 3) moniammatillisen työryhmän yhteistyö.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että EPDS on hyödyllinen seula käytettäväksi hoitotyössä, mikäli sairaanhoitajat on koulutettu sitä käyttämään. Myös moniammatillisen työryhmän tuki koettiin tärkeäksi. Tulosten mukaan myös tiettyjen erityisryhmien seulontaa koskevat asiat tulisi sisällyttää koulutusohjelmiin.