Use of the Edinburgh Postnatal Depression Scale (EPDS) in the detection of postnatal depression : a systematic literature review

Abstract

Ongoing maternal depression is associated with children’s developmental and behavioral problems, which makes it a particular concern for health care. Screening provides a mechanism for enhancing the early detection of postnatal depression, and the Edinburgh Postnatal Depression Scale (EPDS) is the most widely used screening tool. This bachelor thesis discusses the use of the EPDS in the detection of postnatal depression. Method used was a systematic literature review, and the research question was: “What are the important factors in the successful use of the EPDS as a screening tool by nurses?” All together 8 articles were selected into the review. As a result, 3 categories were formed to answer the research question. These categories present the important factors in the use of the EPDS as a screening tool by nurses; 1) Education and training on how to use the EPDS, 2) considering special groups of mothers, and 3) collaboration and support of the multiprofessional team. The results of the thesis concluded that the EPDS is a useful screening tool to be used in clinical practice by nurses, if they are appropriately trained to use it. Support of the multiprofessional team was also considered important. According to the results of this thesis, education about screening special groups of mothers should also be implemented into the training programs.

Äidin jatkuva masennus on yhteydessä lapsen kehityksen ja käytöksen häiriöihin. Sairaus on näin ollen erityinen huolenaihe terveydenhuollossa. Oireiden seulonnan avulla voidaan kuitenkin parantaa synnytyksen jälkeisen masennuksen mahdollisimman varhaista toteamista. Edinburgh postnatal depression scale (EPDS) -kysely on yleisin tähän tarkoitukseen käytetty seula. Tämä opinnäytetyö käsittelee kyselyn käyttöä synnytyksen jälkeisen masennuksen seulonnassa. Työ on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, joka pyrkii vastaamaan seuraavaan tutkimuskysymykseen: mitkä ovat EPDS-seulan onnistuneeseen käyttöön liittyviä tärkeimpiä tekijöitä käytännön hoitotyössä? Kirjallisuuskatsaukseen valittiin yhteensä kahdeksan artikkelia, joiden tuloksiin perustuen löytyi kolme tekijäryhmää vastaamaan tutkimuskysymykseen. Nämä ryhmät esittävät tärkeimmät tekijät EPDS-seulan onnistuneeseen käyttöön: 1) kyselyn käyttöön liittyvä koulutus, 2) äitien erityisryhmien huomioonottaminen ja 3) moniammatillisen työryhmän yhteistyö. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että EPDS on hyödyllinen seula käytettäväksi hoitotyössä, mikäli sairaanhoitajat on koulutettu sitä käyttämään. Myös moniammatillisen työryhmän tuki koettiin tärkeäksi. Tulosten mukaan myös tiettyjen erityisryhmien seulontaa koskevat asiat tulisi sisällyttää koulutusohjelmiin.