Kulttuuripajatoiminnan vaikuttavuuden arviointityökalu
Harsu, Satu (2019)
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121526784
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121526784
Tiivistelmä
Kaikilla sosiaalialan palveluntuottajilla on velvollisuus tuottaa laadukasta ja tarkoituksiaan vastaavaa palvelua. Palvelun vaikuttavuutta ja tavoitteiden saavuttamista on pystyttävä seuraamaan ja todentamaan siten myös palvelun todellinen kysyntä ja tarve.
Sosiaalialan tarpeisiin kehitetty kulttuuripajamalli tarjoaa luovan, vertaisohjatun ja toiminnallisen yhteisön, jossa kaikki toiminta kumpuaa osallistujien omista mielenkiinnon kohteista ja voimavaroista. Toiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi haluttiin Kuopiossa kulttuuripaja Luoteeseen kehittää uudenlainen työkalu tutkimuksellisena kehittämistyönä.
Käytännöllisyyden lisäksi kehittämistyössä tärkeänä nähtiin kulttuuripajatoiminnan teoreettinen viitekehys, minkä vuoksi tutkimusmenetelmäksi valikoitui konstruktiivinen tutkimus. Käytännön ja teorian vuoropuhelun avulla kehitettiin kulttuuripaja Luoteen vertaisohjaajille suunnatut kyselylomakkeet. Lomakkeiden kautta pystyttiin rakentamaan kuva siitä, millaisiin tarpeisiin kulttuuripajatoiminta Kuopiossa vastasi, millaisia yksilötason muutoksia se mahdollisti ja millaisena kulttuuripajatoiminta Kuopiossa nähtiin. Lomakkeiden avulla vertaisohjaajat pääsivät myös peilaamaan omia vahvuuksia, kehittämiskohtia sekä henkilökohtaisia tavoitteita. Lisäksi kehitettiin yleistä mielipidettä selvittävät kyselylomakkeet, jotka kartoittivat kaikkien toimintaan osallistuneiden kokemuksia esimerkiksi ympäristön viihtyvyydestä, materiaalien riittävyydestä sekä toiminnan näkyvyydestä.
Kyselylomakkeet vakiintuivat toimeksiantajan käyttöön työkaluna, jonka käytön niin työntekijät, kuin vertaisohjaajatkin näkivät yksinkertaisena ja vaivattomana. Vaikuttavuuden arvioinnin mittari suunniteltiin juuri kulttuuripajatoiminnan teoreettiseen viitekehykseen pohjautuen, joten yhtenä kehittämistyön tavoitteena oli mahdollistaa yhtenäisen työkalun tarjoaminen koko kulttuuripajaverkoston käyttöön. Kerättyä tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi rahoitushakemuksissa, toimintaraporteissa, toiminnan edelleen kehittämisessä sekä vertaisohjaajien työnohjauksessa.
Sosiaalialan tarpeisiin kehitetty kulttuuripajamalli tarjoaa luovan, vertaisohjatun ja toiminnallisen yhteisön, jossa kaikki toiminta kumpuaa osallistujien omista mielenkiinnon kohteista ja voimavaroista. Toiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi haluttiin Kuopiossa kulttuuripaja Luoteeseen kehittää uudenlainen työkalu tutkimuksellisena kehittämistyönä.
Käytännöllisyyden lisäksi kehittämistyössä tärkeänä nähtiin kulttuuripajatoiminnan teoreettinen viitekehys, minkä vuoksi tutkimusmenetelmäksi valikoitui konstruktiivinen tutkimus. Käytännön ja teorian vuoropuhelun avulla kehitettiin kulttuuripaja Luoteen vertaisohjaajille suunnatut kyselylomakkeet. Lomakkeiden kautta pystyttiin rakentamaan kuva siitä, millaisiin tarpeisiin kulttuuripajatoiminta Kuopiossa vastasi, millaisia yksilötason muutoksia se mahdollisti ja millaisena kulttuuripajatoiminta Kuopiossa nähtiin. Lomakkeiden avulla vertaisohjaajat pääsivät myös peilaamaan omia vahvuuksia, kehittämiskohtia sekä henkilökohtaisia tavoitteita. Lisäksi kehitettiin yleistä mielipidettä selvittävät kyselylomakkeet, jotka kartoittivat kaikkien toimintaan osallistuneiden kokemuksia esimerkiksi ympäristön viihtyvyydestä, materiaalien riittävyydestä sekä toiminnan näkyvyydestä.
Kyselylomakkeet vakiintuivat toimeksiantajan käyttöön työkaluna, jonka käytön niin työntekijät, kuin vertaisohjaajatkin näkivät yksinkertaisena ja vaivattomana. Vaikuttavuuden arvioinnin mittari suunniteltiin juuri kulttuuripajatoiminnan teoreettiseen viitekehykseen pohjautuen, joten yhtenä kehittämistyön tavoitteena oli mahdollistaa yhtenäisen työkalun tarjoaminen koko kulttuuripajaverkoston käyttöön. Kerättyä tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi rahoitushakemuksissa, toimintaraporteissa, toiminnan edelleen kehittämisessä sekä vertaisohjaajien työnohjauksessa.