Psykoedukatiivisen Prospect-vertaisryhmän vaikutus mielenterveysomaisten kokemaan elämänlaatuun: Elämänhallinta, selviytymisvalmiudet ja itseluottamus elämänlaadun osatekijöinä
Kovanen, Miia (2019)
Kovanen, Miia
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121426701
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121426701
Tiivistelmä
Mielenterveyspalveluissa keskitytään usein vain psyykkisesti sairastuneen henkilön hoitamiseen ja tukemiseen, jolloin sairastuneen omaisille tarjottu tuki jää vähäiseksi. Omaisia tukemaan on kuitenkin olemassa erilaisia tukimuotoja. Yksi omaisten tukemiseen käytetyistä menetelmistä on psykoedukatiivinen Prospect-vertaisryhmämalli. Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä tietoa psykoedukatiivisen mallin toimivuudesta omaisten tukemisessa. Tavoitteena oli tutkia, oliko Prospect-ryhmään osallistumisella ollut positiivisia vaikutuksia omaisten kokemaan elämänlaatuun. Elämänlaatua tutkittiin elämänhallinnan, selviytymisvalmiuksien ja itseluottamuksen lisääntymisen osalta.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Keski-Suomen mielenterveysomaisten yhdistys FinFami ry. Tutkimuksessa yhdistettiin sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen tutkimusote. Aineisto kerättiin Finfamin jäsenille lähetetyn kyselylomakkeen avulla, jossa oli Likert-asteikollisia kysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Analyysi tehtiin kvantitatiivisen aineiston osalta taulukoinnin ja kvalitatiivisen aineiston osalta teemoittelun avulla.
Tulosten mukaan Keski-Suomen alueella Prospect-ryhmään osallistuneet omaiset kokivat osallistumisella olleen positiivisia vaikutuksia heidän elämänlaatuunsa melko paljon niin elämänhallinnan, selviytymisvalmiuksien kuin itseluottamuksenkin lisääntymisen kautta. Erityisesti elämänhallinnan koettiin lisääntyneen ryhmän myötä. Selviytymiskeinojen lisääntymisellä koettiin kuitenkin olleen eniten positiivisia vaikutuksia elämänlaatuun.
Tutkimuksen perusteella voitiin tehdä johtopäätös, että omaisten oman kokemuksen mukaan psykoedukatiivinen vertaisryhmämalli toimi omaisille suunnattuna tukimuotona hyvin. Omaiset pystyivät nostamaan esille useita teemoja, joiden kautta he huomasivat mallin positiiviset vaikutukset omaan elämänlaatuun. In mental health services, the focus is often only on caring and supporting the person who has mental issues, leaving the family with little support. However, many different forms of support are also available for families. One of the forms is the psychoeducational peer group model Prospect. The purpose of the thesis was to increase awareness of how the psychoeducational model works in supporting the families of people with mental illnesses. The aim was to study whether participation in the Prospect group had had a positive impact on the quality of life of the family members. The quality of life was studied in terms of increased life management and coping skills as well as self-confidence.
The thesis was assigned by Central Finland´s Local Association of Families of People with Mental Illnesses -Finfami ry. Both quantitative and qualitative approaches were used as research methods. The data was collected by using a questionnaire which was sent to the members of FinFami. The questionnaire included Likert-scaled and open-ended questions. Tabulation was used with the quantitative data and thematizing with the qualitative data in the analysis.
According to the results, family members who had participated in the Prospect group in the region of Central Finland felt that participation had had considerably positive impacts on their quality of life by increasing life management, coping skills and self-confidence. Life management had increased particularly. However, the increase in coping skills was found to have the most positive impacts on the quality of life.
Based on the results, it could be stated that according to the family members’ own experience, the psychoeducational peer group model worked well as a form of support for the families of people with mental illnesses. The family members were able to highlight many themes in which they noticed the model´s positive impacts on their quality of life.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Keski-Suomen mielenterveysomaisten yhdistys FinFami ry. Tutkimuksessa yhdistettiin sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen tutkimusote. Aineisto kerättiin Finfamin jäsenille lähetetyn kyselylomakkeen avulla, jossa oli Likert-asteikollisia kysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Analyysi tehtiin kvantitatiivisen aineiston osalta taulukoinnin ja kvalitatiivisen aineiston osalta teemoittelun avulla.
Tulosten mukaan Keski-Suomen alueella Prospect-ryhmään osallistuneet omaiset kokivat osallistumisella olleen positiivisia vaikutuksia heidän elämänlaatuunsa melko paljon niin elämänhallinnan, selviytymisvalmiuksien kuin itseluottamuksenkin lisääntymisen kautta. Erityisesti elämänhallinnan koettiin lisääntyneen ryhmän myötä. Selviytymiskeinojen lisääntymisellä koettiin kuitenkin olleen eniten positiivisia vaikutuksia elämänlaatuun.
Tutkimuksen perusteella voitiin tehdä johtopäätös, että omaisten oman kokemuksen mukaan psykoedukatiivinen vertaisryhmämalli toimi omaisille suunnattuna tukimuotona hyvin. Omaiset pystyivät nostamaan esille useita teemoja, joiden kautta he huomasivat mallin positiiviset vaikutukset omaan elämänlaatuun.
The thesis was assigned by Central Finland´s Local Association of Families of People with Mental Illnesses -Finfami ry. Both quantitative and qualitative approaches were used as research methods. The data was collected by using a questionnaire which was sent to the members of FinFami. The questionnaire included Likert-scaled and open-ended questions. Tabulation was used with the quantitative data and thematizing with the qualitative data in the analysis.
According to the results, family members who had participated in the Prospect group in the region of Central Finland felt that participation had had considerably positive impacts on their quality of life by increasing life management, coping skills and self-confidence. Life management had increased particularly. However, the increase in coping skills was found to have the most positive impacts on the quality of life.
Based on the results, it could be stated that according to the family members’ own experience, the psychoeducational peer group model worked well as a form of support for the families of people with mental illnesses. The family members were able to highlight many themes in which they noticed the model´s positive impacts on their quality of life.