Kiinteistöverouudistus
Koponen, Veera (2019)
Koponen, Veera
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121727243
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121727243
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kiinteistöverotukseen toteutettavaa uudistusta. Tutkimuksen avulla haluttiin löytää syitä sille, miksi uudistus nähdään tarpeellisena sekä miten kiinteistöverotus tulee uudistuksen myötä muuttumaan. Työssä myös selvitettiin eri kiinteistöverotukseen liittyvien tahojen suhtautumista ja mielipiteitä uudistukseen liittyen.
Työ toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineistona käytettiin aiheesta löytyvää kirjallisuutta, julkaistuja verkkolähteitä uudistuksesta sekä kiinteistöverotukseen liittyvistä lakimuutoksista annettuun hallituksen esitykseen saatuja lausuntopalautteita. Aineistoa analysointiin hyödyntämällä sisällön erittelyä, jossa tutkimusaineistoa analysoi-tiin sitä yhdistellen, eritellen sekä eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä tekstistä etsien.
Tarve kiinteistöverotuksen uudistamiselle on herännyt nykyjärjestelmässä havaittujen ongelmien vuoksi. Kiinteistöjen arvostamisjärjestelmät ovat jääneet jälkeen nykyisestä hintakehityksestä, joten niiden avulla lasketut verotusarvot eivät ole paikkaansa pitäviä. Uudistuksen tavoitteena onkin arvostamisjärjestelmien ajantasaistaminen sekä kiinteis-töverotuksen tasa-arvoisuus sekä oikeudenmukaisuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen.
Tutkimustuloksista huomattiin, että sekä kiinteistöveronmaksajat että -saajat pitävät kiinteistöverotuksen uudistamista ja sille asetettuja tavoitteita hyvänä asiana. Käypien arvojen hyödyntäminen verotusarvojen määrittelyssä ja massamenettelyyn siirtyminen nähdään kannatettavina asioina. Kritiikkiä on herättänyt kuitenkin uudistukselle alun perin kaavailtu kaksivaiheinen käyttöönotto sekä uudistuksen seurausten vähäinen arvi-ointi. Vaikka uudistuksen tavoitteena ei olekaan nostaa kokonaisverokertymää, voivat kiinteistöveron määrässä tapahtuvat muutokset olla yksittäisten verovelvollisten kohdalla merkittäviä.
Työ toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineistona käytettiin aiheesta löytyvää kirjallisuutta, julkaistuja verkkolähteitä uudistuksesta sekä kiinteistöverotukseen liittyvistä lakimuutoksista annettuun hallituksen esitykseen saatuja lausuntopalautteita. Aineistoa analysointiin hyödyntämällä sisällön erittelyä, jossa tutkimusaineistoa analysoi-tiin sitä yhdistellen, eritellen sekä eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä tekstistä etsien.
Tarve kiinteistöverotuksen uudistamiselle on herännyt nykyjärjestelmässä havaittujen ongelmien vuoksi. Kiinteistöjen arvostamisjärjestelmät ovat jääneet jälkeen nykyisestä hintakehityksestä, joten niiden avulla lasketut verotusarvot eivät ole paikkaansa pitäviä. Uudistuksen tavoitteena onkin arvostamisjärjestelmien ajantasaistaminen sekä kiinteis-töverotuksen tasa-arvoisuus sekä oikeudenmukaisuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen.
Tutkimustuloksista huomattiin, että sekä kiinteistöveronmaksajat että -saajat pitävät kiinteistöverotuksen uudistamista ja sille asetettuja tavoitteita hyvänä asiana. Käypien arvojen hyödyntäminen verotusarvojen määrittelyssä ja massamenettelyyn siirtyminen nähdään kannatettavina asioina. Kritiikkiä on herättänyt kuitenkin uudistukselle alun perin kaavailtu kaksivaiheinen käyttöönotto sekä uudistuksen seurausten vähäinen arvi-ointi. Vaikka uudistuksen tavoitteena ei olekaan nostaa kokonaisverokertymää, voivat kiinteistöveron määrässä tapahtuvat muutokset olla yksittäisten verovelvollisten kohdalla merkittäviä.