Isä–poika-ryhmätoiminnan merkitys osallistujien arjessa
Kansanaho, Juha (2019)
Kansanaho, Juha
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121727300
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121727300
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Elämän Verran Aikaa Oy:n järjestämille isä–poika-leireille osallistuneiden leiriläisten käsityksiä osallistumisen merkityksestä isien ja poikien välisiin suhteisiin. Opinnäytetyön avulla haluttiin selvittää, minkälaisia muutoksia isien ja poikien välisessä vapaa-ajanvietossa, ajankäytössä, vuorovaikutuksessa ja tunteiden ilmaisussa oli tapahtunut leirin jälkeen. Lisäksi haluttiin selvittää, minkälaiset muutokset mahdollistivat muutosten syntymisen tai estivät niitä, sekä selvittää, minkälainen merkitys oli sillä, että toiminta tapahtui luontoympäristössä.
Syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana järjestettiin leiritoiminnan pilotointi sekä kolme muuta isä–poika-leiriä, joihin kuhunkin osallistui 3 isää ja 3 poikaa (n=24). Leirit olivat yhden yön mittaisia leirejä, joissa yövyttiin luontoympäristössä laavulla ilman sähköä tai vesijohtovettä. Leirien ohjelmaan kuului erilaisia pari- ja ryhmätehtäviä.
Aineisto kerättiin osallistujilta postikyselynä. Kysymysten aiheet liittyivät isien ja poikien välisiin suhteisiin, luontoavusteisuuteen sekä ryhmätoimintaan. Kyseessä oli laadullinen tutkimus, jossa ilmiöitä pyrittiin tarkastelemaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Teoreettinen viitekehys muodostui isien ja poikien välisten suhteiden, luontoavusteisuuden sekä ryhmätoiminnan teemoista.
Sekä isät että pojat kokivat merkitykselliseksi yhteisen toiminnan. Pojat kokivat isien olevan usein kiireisiä, mutta toisaalta myös pojat itse viettivät paljon vapaa-aikaa kavereidensa kanssa, mikä vähensi isien ja poikien yhteistä aikaa. Isät toivoivat voivansa olla enemmän läsnä pojilleen. Luontoympäristössä toimiminen oli sekä iseille että pojille mielekäs kokemus.
Syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana järjestettiin leiritoiminnan pilotointi sekä kolme muuta isä–poika-leiriä, joihin kuhunkin osallistui 3 isää ja 3 poikaa (n=24). Leirit olivat yhden yön mittaisia leirejä, joissa yövyttiin luontoympäristössä laavulla ilman sähköä tai vesijohtovettä. Leirien ohjelmaan kuului erilaisia pari- ja ryhmätehtäviä.
Aineisto kerättiin osallistujilta postikyselynä. Kysymysten aiheet liittyivät isien ja poikien välisiin suhteisiin, luontoavusteisuuteen sekä ryhmätoimintaan. Kyseessä oli laadullinen tutkimus, jossa ilmiöitä pyrittiin tarkastelemaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Teoreettinen viitekehys muodostui isien ja poikien välisten suhteiden, luontoavusteisuuden sekä ryhmätoiminnan teemoista.
Sekä isät että pojat kokivat merkitykselliseksi yhteisen toiminnan. Pojat kokivat isien olevan usein kiireisiä, mutta toisaalta myös pojat itse viettivät paljon vapaa-aikaa kavereidensa kanssa, mikä vähensi isien ja poikien yhteistä aikaa. Isät toivoivat voivansa olla enemmän läsnä pojilleen. Luontoympäristössä toimiminen oli sekä iseille että pojille mielekäs kokemus.