Tiemerkintöjen kuntoarviointimenetelmän kehittäminen

Abstract

Tiemerkinnöillä on oleellinen rooli liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden, ajomukavuuden ja kuljettajan opastuksen ylläpitämisessä. Jotta nämä hyvät ominaisuudet säilyvät, tulee tiemerkintöjä uusia riittävän usein. Suomessa tiemerkintöjen korjaustarve määräytyy palvelusopimus-ten mukaisesti useimmiten kuntoarvon tai paluuheijastavuuden mukaan.

Tässä opinnäytetyössä perehdyttiin tiemerkintöjen kuntoarviointiin. Se voidaan tehdä silmämääräisesti tai koneellisesti. Silmämääräinen tapa on tällä hetkellä yleisemmin käytössä. Tavoitteena oli tutkia Destian kehittämän skannaustekniikkaan perustuvan laitteen toimivuutta hyväksyttävänä vaihtoehtona tiemerkintöjen kuntoarvioinnin tuottamiseen.

Tutkimuksessa selvitettiin Destian skannerin vertailtavuutta silmämääräisen menetelmän kanssa. Tämä suoritettiin testireitillä saatujen tulosten avulla. Tämän lisäksi pohdittiin muita mahdollisia kehitys- ja tutkimiskohteita Destian skannerin toiminnalle.

Tulokset osoittavat, että Destian skannerin ja silmämääräisen kuntoarvioinnin tulosten välillä on hieman eroja. Ei ole havaittavissa, että jompikumpi mittaustapa antaisi yhtäjaksoisesti korkeampia tuloksia, vaan tulokset vaihtelevat. Opinnäytetyössä ehdotetaan lisätutkimuksia Destian skannerin sisäiselle ja ulkoiselle tarkkuudelle ja mahdollisia muutoksia datan käsittelyyn ja laskentaan.

Road markings have an essential role in maintaining road and traffic safety, driving comfort and good quality guidance for drivers to follow. To make sure these good qualities are maintained, road markings need to be renewed frequently. In Finland, according the service contracts, the need for renewing road markings is usually determined by their service condition or return reflectivity.

This thesis discusses evaluating road markings service conditions. Service condition evaluation can be completed visually or by computer. Currently the most common method of these two is the visual method. The aim of this thesis was to investigate the functionality of Destia scanning technology-based device as an acceptable, alternative method for producing road marking evaluations.

This study investigated the comparability between the results from the Destia scanner and the results from the visual assessments. This was carried out by using scanner data and photos from earlier studies in the test route. The visual assessment of road markings was completed based on these photos and results and compared to the scanner data from earlier studies. In addition, other possible areas of development were considered for improving the operation of the Destia scanner.

The study results show that there is a slight difference between the results of the Destia scanner and the visual assessment. The results between different roads vary, but neither the scanner or visual assessment produces consistently higher results. Further investigations were proposed-into the internal and external accuracy of the Destia scanner and possibly more development for data processing and computing.