Lapsen mielenterveyshoitotyö : Psykiatrisen osastohoidon näkökulma
Huomo, Iida; Häkkinen, Katariina (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121927582
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121927582
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata lapsen mielenterveyshoitotyötä psykiatrisen osastohoidon näkökulmasta. Työn tilaajana toimi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja aineisto analysoitiin teemoittelun avulla, josta muodostui viisi teemaa. Mukana kirjallisuuskatsauksessa oli 6 tutkimusta, 5 tieteellistä artikkelia ja yksi tilastoraportti. Tavoitteena oli löytää viimeisin näyttöön perustuva tutkimustieto lapsen mielenterveyshoitotyöstä osastolla, jonka avulla hoitotyötä voidaan kehittää. Lasten psykiatrisen hoidon tarve on lisääntynyt koko 2000-luvun.
Teoriaosuudessa käsitellään lapsen normaalia psyykkistä kehitystä sekä esitellään yleisimpiä lasten mielenterveyden häiriöitä. Teoriaosuudessa huomioidaan myös lapsen mielenterveyshoitotyön perhekeskeistä työotetta sekä lapsen sairastumisen merkitystä perhesuhteissa.
Tutkimustuloksista selvisi, että vanhemmille on tärkeää saada hoitohenkilökunnalta vanhemmuuteen tukea. Lapsen sairastumiseen vaikuttaa perheen tilanne ja elinympäristö. Lapsen hoito rakennetaan aina yksilöllisesti ja koko perhe otetaan mukaan hoitoon. Osastolla lapsen hoitoon osallistuu moniammatillinen työryhmä. 0–12-vuotiaiden osastohoitojaksot ovat vähentyneet, koska avohoitoa on tehostettu.
Johtopäätöksenä voidaan todeta kirjallisuuskatsauksen tulosten vastaavan kattavasti lapsen mielenterveyshoitotyön osa-alueisiin psykiatrisella osastolla. Vanhemmat ovat tärkeä osa lapsen hoitoa. Hoidossa perhekeskeisyys on olennaista, mutta resurssit ja tilat sairaaloissa ovat usein puutteellisia. Moniammatillisuus on avainasemassa hoidon kannalta. Osastohoito on mielenterveyshoidon toteuttamisen yksi osa-alue. Lapsen voinnin tasaannuttua pyritään siirtymään avohoidon palveluihin mahdollisimman nopeasti.
Jatkotutkimusaiheeksi ehdotetaan tutkimusta lapsuudessa koetun psykiatrisen osastojakson vaikutusta lapsen myöhempään elämään. Lasten psykiatrisilta osastoilta on tehty tutkimuksia, mutta osallistujamäärä on usein vähäinen. Tämän vuoksi olisi tärkeää saada useampaa lapsen psykiatrista osastoa koskevaa tutkimustietoa. The aim of this thesis was to describe children’s mental health nursing in the aspect of psychiatric ward care. The commissioner of this thesis was South-Eastern Finland University of Applied Sciences. This thesis was carried out as a literature review by using thematic analysis method and all the material were categorized to five different themes. The literature review covers 6 studies, 5 scientific articles and one statistic report. The goal was to find out the latest evidence-based research information of child’s mental health nursing in psychiatric ward to help enhancing future nursing. The need for children’s psychiatric care has increased throughout the 2000s.
The theory part addresses children’s normal psychological development and introduces the most common mental disorders in children. The theory part also covers a family-oriented method in child’s mental health nursing and how the child’s sickness affects family relations. The research results showed that parents find it important that they get support to parenthood from nursing staff. Child's illness is influenced by the family’s situation and living environment. Child’s treatment is individualized and the whole family has a part in it. A multiprofessional team is involved in child’s treatment in psychiatric ward. The number of days that children between ages of 0 to 12 have spent on the ward has decreased because outpatient care has been enhanced.
As a conclusion it can be stated that the results of this literature review answer divisions of child’s mental health care in psychiatric ward. Parents are important part of child’s treatment. Family-oriented care is relevant for treatment, but resources and space in hospitals are often found insufficient. Multi-professional work is the key aspect in the treatment. Treatment in psychiatric ward is only one part of the whole mental health care. After the child's condition has become steady the aim is to refer the child to outpatient care as soon as possible.
As a suggestion for further study is to investigate the effect of the psychiatric ward period experienced in childhood on the child's later life. Research has been done in children's psychiatric wards, but the number of participants is often low. For this reason, it would be important to obtain research data covering several children’s psychiatric ward.
Teoriaosuudessa käsitellään lapsen normaalia psyykkistä kehitystä sekä esitellään yleisimpiä lasten mielenterveyden häiriöitä. Teoriaosuudessa huomioidaan myös lapsen mielenterveyshoitotyön perhekeskeistä työotetta sekä lapsen sairastumisen merkitystä perhesuhteissa.
Tutkimustuloksista selvisi, että vanhemmille on tärkeää saada hoitohenkilökunnalta vanhemmuuteen tukea. Lapsen sairastumiseen vaikuttaa perheen tilanne ja elinympäristö. Lapsen hoito rakennetaan aina yksilöllisesti ja koko perhe otetaan mukaan hoitoon. Osastolla lapsen hoitoon osallistuu moniammatillinen työryhmä. 0–12-vuotiaiden osastohoitojaksot ovat vähentyneet, koska avohoitoa on tehostettu.
Johtopäätöksenä voidaan todeta kirjallisuuskatsauksen tulosten vastaavan kattavasti lapsen mielenterveyshoitotyön osa-alueisiin psykiatrisella osastolla. Vanhemmat ovat tärkeä osa lapsen hoitoa. Hoidossa perhekeskeisyys on olennaista, mutta resurssit ja tilat sairaaloissa ovat usein puutteellisia. Moniammatillisuus on avainasemassa hoidon kannalta. Osastohoito on mielenterveyshoidon toteuttamisen yksi osa-alue. Lapsen voinnin tasaannuttua pyritään siirtymään avohoidon palveluihin mahdollisimman nopeasti.
Jatkotutkimusaiheeksi ehdotetaan tutkimusta lapsuudessa koetun psykiatrisen osastojakson vaikutusta lapsen myöhempään elämään. Lasten psykiatrisilta osastoilta on tehty tutkimuksia, mutta osallistujamäärä on usein vähäinen. Tämän vuoksi olisi tärkeää saada useampaa lapsen psykiatrista osastoa koskevaa tutkimustietoa.
The theory part addresses children’s normal psychological development and introduces the most common mental disorders in children. The theory part also covers a family-oriented method in child’s mental health nursing and how the child’s sickness affects family relations. The research results showed that parents find it important that they get support to parenthood from nursing staff. Child's illness is influenced by the family’s situation and living environment. Child’s treatment is individualized and the whole family has a part in it. A multiprofessional team is involved in child’s treatment in psychiatric ward. The number of days that children between ages of 0 to 12 have spent on the ward has decreased because outpatient care has been enhanced.
As a conclusion it can be stated that the results of this literature review answer divisions of child’s mental health care in psychiatric ward. Parents are important part of child’s treatment. Family-oriented care is relevant for treatment, but resources and space in hospitals are often found insufficient. Multi-professional work is the key aspect in the treatment. Treatment in psychiatric ward is only one part of the whole mental health care. After the child's condition has become steady the aim is to refer the child to outpatient care as soon as possible.
As a suggestion for further study is to investigate the effect of the psychiatric ward period experienced in childhood on the child's later life. Research has been done in children's psychiatric wards, but the number of participants is often low. For this reason, it would be important to obtain research data covering several children’s psychiatric ward.