Suomenkarjan käyttö emolehmänä
Sutinen, Miija (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121827403
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121827403
Tiivistelmä
Suomenkarjarotujen joutuessa väistymään maitotiloilta suurimmaksi osaksi vähäisten maitotuotosmäärien takia ovat erityisesti itäsuomen- ja pohjoissuomenkarjat yleistyneet emolehminä, lihantuotannossa sekä maaseutumatkailu- ja green care -toiminnassa.
Opinnäytetyössä tutkittiin suomenkarjan käyttömahdollisuuksia erityisesti emolehmänä. Toimeksianto opinnäytetyöhön saatiin Ahlmanin ja Kasvua suomenkarjasta -hankkeen kautta.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuskysymysten pohjalta luodun Webropol-kyselyn avulla. Sähköinen kyselylomake jaettiin neljään suomenkarja-aiheiseen Facebook-ryhmään, joista vastausprosentiksi kyselyyn saatiin 8 %.
Tutkimustuloksista ilmeni, että suomenkarjan kasvatus on imagoasia. Tärkeiksi asioiksi koettiin myös rodun säilyttäminen sekä monipuoliset ja persoonalliset eläimet, joiden kanssa toimiminen on sydämenasia monelle tilalliselle. Suomenkarjan monipuoliset käyttöominaisuudet ovat mahdollistaneet nautojen monipuolisen käytön tiloilla. Tulosten mukaan suomenkarja roduista erityisesti itäsuomen- ja pohjoissuomenkarjanaudat teurastetaan vanhempana kuin muut valtarotujen edustajat, suurin syy tähän tulosten mukaan oli hitaampi kasvupotentiaali. Tulevaisuuden näkymät suomenkarjatiloilla näyttävät tulostenperusteella varsin valoisilta. 67 % vastanneista ilmoitti tilanpidon jatkuvan ennallaan tulevaisuudessa.
Opinnäytetyössä tutkittiin suomenkarjan käyttömahdollisuuksia erityisesti emolehmänä. Toimeksianto opinnäytetyöhön saatiin Ahlmanin ja Kasvua suomenkarjasta -hankkeen kautta.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuskysymysten pohjalta luodun Webropol-kyselyn avulla. Sähköinen kyselylomake jaettiin neljään suomenkarja-aiheiseen Facebook-ryhmään, joista vastausprosentiksi kyselyyn saatiin 8 %.
Tutkimustuloksista ilmeni, että suomenkarjan kasvatus on imagoasia. Tärkeiksi asioiksi koettiin myös rodun säilyttäminen sekä monipuoliset ja persoonalliset eläimet, joiden kanssa toimiminen on sydämenasia monelle tilalliselle. Suomenkarjan monipuoliset käyttöominaisuudet ovat mahdollistaneet nautojen monipuolisen käytön tiloilla. Tulosten mukaan suomenkarja roduista erityisesti itäsuomen- ja pohjoissuomenkarjanaudat teurastetaan vanhempana kuin muut valtarotujen edustajat, suurin syy tähän tulosten mukaan oli hitaampi kasvupotentiaali. Tulevaisuuden näkymät suomenkarjatiloilla näyttävät tulostenperusteella varsin valoisilta. 67 % vastanneista ilmoitti tilanpidon jatkuvan ennallaan tulevaisuudessa.