Maatalouden vesiensuojelukosteikkojen toiminnan tehostaminen - Kosteikkosuunnittelua tehokkuuden näkökulmasta

Abstract

Maatalouskosteikoiden ensisijainen tehtävä on puhdistaa valumavesiä eli pidättää typpeä, fosforia ja kiintoainesta. Suomi on sitoutunut siihen, että vesiemme ekologinen tila ei heikkenisi vaan olisi vähintään hyvä. Ilmastonmuutos, joka lisää talviaikaista valuntaa ja ravinnehuuhtoumaa, luo paineita tavoitteen saavuttamiseksi. Kosteikot nähdään yhtenä merkittävänä tekijänä ilmastonmuutoksen vaikutusten ja rehevöitymisen hillitsemisessä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kirjallisuuteen perustuen, millä tavoin kosteikon vesiensuojelullista tehokkuutta voisi parantaa. Tarkemmin selvitettiin kasvillisuuden ja puuaineksen vaikutuksia kosteikolla. Tutkimustulosten pohjalta laadittiin kosteikkosuunnitelma maatilalle Konnevedelle. Kosteikkosuunnitelmassa ei pystytty ottamaan huomioon kaikkia tehostamistoimia, sillä kosteikon koko ei riittänyt siihen. Kävi ilmi, että kosteikolla ei tässä kohteessa olisi merkittävää vesiensuojelullista vaikutusta. Merkittävimmät tehostamistoimet kosteikolla tehdään jo suunnitteluvaiheessa. Kosteikon mitoitus ja sijoittaminen valuma-alueen perusteella on ensisijaisen tärkeää. Myös perustamisvaiheen toimilla ja hoitotoimilla on merkitystä. Valikoimalla tiettyjä kasvilajeja kosteikolle, voidaan tehostaa kosteikon toimintaa, mutta tärkeämpää on huolehtia kasvillisuuden runsaudesta ja kerroksellisuudesta. Puuaineksen ja biohiilen käyttäminen kosteikolla tehostaa ravinteiden pidättymistä. Kosteikon mitoitus on koko prosessin tärkein osa. Mitä suurempi kosteikko on, sitä pidempi viipymä saavutetaan ja sitä paremmin valumavedet puhdistuvat. Muilla keinoilla, esim. kasveilla, puuaineksella ja niitolla, voidaan lisätä tehokkuutta ja ylläpitää sen toimintaa. Liian pientä kosteikkoa ei kannata perustaa, sillä se ei välttämättä saa rahoitusta.