Lietelannasta separoidun kuivajakeen lisäaineistaminen ja käyttö kuivikkeena
Lehtonen, Ilkka (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121927680
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121927680
Tiivistelmä
Lietelannasta separoidun kuivajakeen käyttö kuivikkeena on yleistymässä maailmalla. Myös Euroopassa on nähtävissä samankaltaista kehitystä, mutta Suomessa lannasta tehdyn kuivikkeen käyttö on vielä harvinaista. Aiheesta aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa tulokset ovat olleet pääosin positiivisia, mutta tautiriskin todetaan kasvavan, jos kuivitukseen ei prosessin kaikissa vaiheissa panosteta tarpeeksi.
Milston-separaattoreita valmistava Rannan teollisuuskone Oy tarjosi mahdollisuuden olla mukana tutkimassa lietelannan kuivajakeen toimivuutta lypsylehmän kuivikkeena. Tutkimme miten kahden lisäaineen, tuhkan ja sammutetun kalkin lisääminen vaikuttaa separoidun lietelannan kuivajakeen patogeenien esiintyvyyteen kuukauden ajanjaksolla. Määritimme näytteistä myös kuiva-ainepitoisuuden (g/100g) ja pH arvon. Koe suoritettiin Hankasalmella, Niemisjärven kylässä Piilolan lypsykarjatilalla, jonka perinteisessä parsinavetassa on 25 lehmää ja nuorkarja.
Kuivajakeeseen lisätyillä sammutetulla kalkilla ja tuhkalla oli selvästi hygienisoivia vaikutuksia. Kuukauden mittaisella tarkkailujaksolla seoksista otettuja näytteitä analysoitiin laboratoriossa neljä kertaa: heti separoinnin jälkeen, kahden ja neljän vuorokauden kuluttua, sekä kuukauden jälkeen separoinnista.
Kaikkien lisäainetta sisältävien näytteiden mikrobiologinen laatu oli hyvä, eikä suurinta osaa tutkittavista bakteereista havaittu laboratoriotutkimuksissa. Näytteet olivat kuitenkin vahvasti emäksisiä (pH >12), mikä herättää kysymyksiä kuivikkeen vaikutuksista lehmän utareiden ja vetimien ihoon.
Lannasta tehdyn kuivikkeen käyttö yleistyy Suomessa hitaammin kuin muualla, johtuen muiden orgaanisten kuivikkeiden hyvästä saatavuudesta. Tilakokojen kasvaessa tulee muualta ostettavista kuivikkeista iso menoerä vuodessa. Separointijärjestelmään investointi voi muodostua kannattavaksi vaihtoehdoksi, jos lietelannan separointiin liittyvät hyödyt peltoviljelyssä ja kuivajakeen kuivikekäytössä tunnistetaan.
Milston-separaattoreita valmistava Rannan teollisuuskone Oy tarjosi mahdollisuuden olla mukana tutkimassa lietelannan kuivajakeen toimivuutta lypsylehmän kuivikkeena. Tutkimme miten kahden lisäaineen, tuhkan ja sammutetun kalkin lisääminen vaikuttaa separoidun lietelannan kuivajakeen patogeenien esiintyvyyteen kuukauden ajanjaksolla. Määritimme näytteistä myös kuiva-ainepitoisuuden (g/100g) ja pH arvon. Koe suoritettiin Hankasalmella, Niemisjärven kylässä Piilolan lypsykarjatilalla, jonka perinteisessä parsinavetassa on 25 lehmää ja nuorkarja.
Kuivajakeeseen lisätyillä sammutetulla kalkilla ja tuhkalla oli selvästi hygienisoivia vaikutuksia. Kuukauden mittaisella tarkkailujaksolla seoksista otettuja näytteitä analysoitiin laboratoriossa neljä kertaa: heti separoinnin jälkeen, kahden ja neljän vuorokauden kuluttua, sekä kuukauden jälkeen separoinnista.
Kaikkien lisäainetta sisältävien näytteiden mikrobiologinen laatu oli hyvä, eikä suurinta osaa tutkittavista bakteereista havaittu laboratoriotutkimuksissa. Näytteet olivat kuitenkin vahvasti emäksisiä (pH >12), mikä herättää kysymyksiä kuivikkeen vaikutuksista lehmän utareiden ja vetimien ihoon.
Lannasta tehdyn kuivikkeen käyttö yleistyy Suomessa hitaammin kuin muualla, johtuen muiden orgaanisten kuivikkeiden hyvästä saatavuudesta. Tilakokojen kasvaessa tulee muualta ostettavista kuivikkeista iso menoerä vuodessa. Separointijärjestelmään investointi voi muodostua kannattavaksi vaihtoehdoksi, jos lietelannan separointiin liittyvät hyödyt peltoviljelyssä ja kuivajakeen kuivikekäytössä tunnistetaan.