Sairaanhoitajan osaamisalueeseen kuuluva gynekologinen hoitotyö: Katsaus Suomessa julkaistuihin vertaisarvioituihin tutkimuksiin

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla, millaisia sairaanhoitajan osaamisalueeseen kuuluvia gynekologista hoitotyötä käsitteleviä hoitotieteellisiä vertaisarvioituja tutkimuksia on julkaistu Suomessa ja mistä näkökulmista näitä julkaisuja on tehty. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan jatkossa hyödyntää opetuksessa ja hoitotyön kehittämisessä. Tutkimuskysymyksinä olivat: Millaisia sairaanhoitajan osaamisalueeseen kuuluvia gynekologisia hoitotyön vertaisarvioituja tutkimuksia Suomessa on julkaistu ja mistä näkökulmista näitä tutkimuksia on tehty? Mitkä ovat näiden tutkimuksien gynekologista hoitotyötä koskevat tulokset?

Opinnäytetyö tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto haettiin Tutkiva Hoitotyö ja Hoitotiede -lehtien julkaisemista vertaisarvioiduista tutkimuksista, jotka oli julkaistu vuosina 1998–2018. Tutkimusaineistoon valikoitui seitsemän vertaisarvioitua tutkimusta. Tutkimusaineiston analysoimiseen käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Tulosten mukaan valikoituneita tutkimuksia oli lähestytty yhteensä 15 eri näkökulmasta. Tutkimukset käsittelivät rintasyöpää, munasarjasyöpää, vulvodyniaa ja HIV-testaustoiminnan kautta seksitauteja. Tutkimuksissa käsiteltyjä aiheita olivat gynekologisen sairauden tuomat potilaan sairaudesta selviytymiseen liittyvät tekijät, gynekologisen sairauden vaikutus potilaan sosiaalisiin suhteisiin ja tukeen ja hoitohenkilöstölähtöiset gynekologiseen hoitotyöhön vaikuttavat tekijät.

Johtopäätöksinä havaittiin, että kiinnostus gynekologisia sairauksia kohtaan on lisääntynyt ja tämä kiinnostus vaikuttaa koskevan tiettyjä sairauksia. Lähes kaikissa vertaisarvioiduissa tutkimuksissa pääosin keskityttiin potilaaseen liittyviin tekijöihin. Gynekologiseen sairauteen sairastuneiden naisten läheisillä oli tarvetta hoitohenkilöstöltä saatavalle yksilölliselle tuelle. Läheisillä saattoi olla myös tiedonpuutetta. Hoitajilla oli tarve saada lisää resursseja läheisten tuen antamiseksi. Hoitohenkilökunnalla oli tarvetta erilaisille lisäkoulutuksille.

The purpose of this thesis was to describe different types of peer reviewed scientific researches about gynecological care in nurse’s area of expertise that have been published in Finland, and from what kind of points of view these research papers were made. An additional goal was to produce information that can be utilized in teaching, and in the development of care work in the future. The research questions of the thesis were: What kind of peer reviewed research papers about gynecological nursing in nurse’s area of expertise have been published in Finland? From what kind of point of view these research papers have been made and what are their outcomes concerning gynecological care?

The thesis was made as a descriptive literature review. The peer reviewed research materials were published in Tutkiva Hoitotyö and Hoitotiede journals and were released between years 1998 and 2018. Seven peer reviewed researches were selected to be the research material. The inductive content analysis was used to analyze the research material.

According to the results the research papers were approached from 15 different points of view. The selected research paper topics included breast cancer, ovary cancer, vulvodynia and sexually transmitted diseases via HIV testing activity. The subjects that were dealt with in the researches were patient’s coping with illness related factors that were brought by a gynecological illness, the gynecological illness’s impact on the patient’s social relationships and support, and health care personnel based factors that have an influence on gynecological care work.

The conclusive observations noted that the interest towards gynecological illnesses has increased and this interest only seems to apply to certain gynecological illnesses. Nearly every peer reviewed research mainly focused on patient related factors. The relatives of women with a gynecological illness had a need for individual support from care personnel. It was also assumed that patient’s relatives might also have a lack of information. The nurses had a need for more resources to give more support to the patient’s relatives. Health care personnel had a need for further education.