Rehun tärkkelyspitoisuuden määrittäminen polarimetrisellä menetelmällä
Vaara, Essi (2019)
Lataukset:
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121927696
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121927696
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tavoitteena oli selvittää Ewersin polarimetrisen menetelmän soveltuvuus Valio Oy Seinäjoen aluelaboratorion käyttöön. Työ suoritettiin Valion aluelaboratoriossa.
Opinnäytetyössä tutkittiin aluelaboratoriolle saapuvien rehunäytteiden tärkkelyspitoisuuksia, testattiin suolahapon määrän vaikutusta mittaustuloksiin taloudellisesta näkökulmasta sekä haluttiin tietää, voiko Carrez I ja II -reagenssit korvata natriummolybdaattireagenssilla menetelmän suorituksen nopeuttamiseksi. Työssä perehdyttiin myös lehmän ruokintaan eläimen ruoansulatuksen kautta, tarkasteltiin tärkkelystä ja sen ominaisuuksia sekä perehdyttiin polarimetrin perusteisiin ja toimintaan.
Polarimetriseen tärkkelysmääritykseen löytyy useita eri vaihtoehtoja. Työssä keskitytään yleisimpään Ewersin polarimetriseen menetelmään, jonka Valion aluelaboratorio valitsi opinnäytetyön pohjaksi.
Näytteiden käsittely sujui helposti ja tarkasti sekä liuoksien ajo polarimetrillä oli nopeaa. Tulokset vastasivat referenssinäytteiden tuloksia vaikka käytössä oli eri suolahappopitoisuus tai reagenssi. Mittaustulokset olivat tasalaatuisia, mutta niihin kaivattaisiin lisää tarkkuutta.
Opinnäytetyössä tutkittiin aluelaboratoriolle saapuvien rehunäytteiden tärkkelyspitoisuuksia, testattiin suolahapon määrän vaikutusta mittaustuloksiin taloudellisesta näkökulmasta sekä haluttiin tietää, voiko Carrez I ja II -reagenssit korvata natriummolybdaattireagenssilla menetelmän suorituksen nopeuttamiseksi. Työssä perehdyttiin myös lehmän ruokintaan eläimen ruoansulatuksen kautta, tarkasteltiin tärkkelystä ja sen ominaisuuksia sekä perehdyttiin polarimetrin perusteisiin ja toimintaan.
Polarimetriseen tärkkelysmääritykseen löytyy useita eri vaihtoehtoja. Työssä keskitytään yleisimpään Ewersin polarimetriseen menetelmään, jonka Valion aluelaboratorio valitsi opinnäytetyön pohjaksi.
Näytteiden käsittely sujui helposti ja tarkasti sekä liuoksien ajo polarimetrillä oli nopeaa. Tulokset vastasivat referenssinäytteiden tuloksia vaikka käytössä oli eri suolahappopitoisuus tai reagenssi. Mittaustulokset olivat tasalaatuisia, mutta niihin kaivattaisiin lisää tarkkuutta.