Betonirakenteisten talotekniikkahormiratkaisujen vertailu
Öhman, Thomas (2019)
Öhman, Thomas
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121927632
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121927632
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Parma Oy. Parma Oy valmistaa betoniele-menttejä, joihin kuuluu myös talotekniikkatuotteet kuten tekniikkahormi, tekniikkaseinä sekä tekniikkalaatta.
Vuonna 2017 maankäyttö- ja rakennuslain rakennuksen kerrosalaa koskevaa pykälää 115 muutettiin niin, että rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää taloteknis-ten järjestelmien edellyttämän kuilun tai hormin rakentamiseen tarvittavan pinta-alan ver-ran. Tämä lakimuutos aiheuttaa sen, että tekniikkahormin koko ei enää vaikuta asuntojen pinta-aloihin. Yksi tämän opinnäytetyön tavoitteista on tutkia, kuinka suuri vaikutus tällä lakimuutoksella on erilaisilla hormiratkaisuilla. Vertailu tehdään pääosin erilaisilla ilman-vaihtoratkaisuilla, johtuen siitä että ilmanvaihtokanavilla on suurin vaikutus hormin ko-konaispinta-alaan. Vertailussa käytetään kolmea pohjaratkaisultaan erilaista kaksiota pin-ta-alaltaan 38-55 m². Opinnäytetyössä tutkitaan edellä mainitun lisäksi tekniikkalaatan hyötyjä välipohjarakenteena sekä sitä, miten käyttövesi- ja lämpöjohtojen reittivalinta vaikuttaa mm. energiatehokkuuteen.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että tekniikkahormien vaikutus rakennuksen kerros-alaan on 0,5-1,5 prosenttia ilmanvaihtoratkaisusta riippuen. Tämä tarkoittaa siis sitä, että lakimuutoksen myötä sallittu kerrosala voidaan ylittää edellä mainitulla prosenttimäärällä. Tämän ansiosta voidaan nykyään suunnitella kustannus- sekä energiatehokkuuden kan-nalta paras mahdollinen hormiratkaisu vähentämättä rakennuksen asuinneliöitä. Opinnäy-tetyön tulokset osoittavat myös, että tekniikkalaattaratkaisulla on myönteinen vaikutus rakennuskohteen työmaahan sekä kustannustehokkuuteen. Käyttövesi- ja lämpöjohtover-tailu osoittaa, että yhteenlaskettu putkimäärä voi vaihdella jopa 26 prosentilla reittivalin-nasta riippuen. Myös energiatehokkuuden näkökulmasta, näiden putkistojen lämpöhäviöt vaihtelevat noin kuudella prosentilla opinnäytetyössä käytetyssä esimerkissä.
Vuonna 2017 maankäyttö- ja rakennuslain rakennuksen kerrosalaa koskevaa pykälää 115 muutettiin niin, että rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää taloteknis-ten järjestelmien edellyttämän kuilun tai hormin rakentamiseen tarvittavan pinta-alan ver-ran. Tämä lakimuutos aiheuttaa sen, että tekniikkahormin koko ei enää vaikuta asuntojen pinta-aloihin. Yksi tämän opinnäytetyön tavoitteista on tutkia, kuinka suuri vaikutus tällä lakimuutoksella on erilaisilla hormiratkaisuilla. Vertailu tehdään pääosin erilaisilla ilman-vaihtoratkaisuilla, johtuen siitä että ilmanvaihtokanavilla on suurin vaikutus hormin ko-konaispinta-alaan. Vertailussa käytetään kolmea pohjaratkaisultaan erilaista kaksiota pin-ta-alaltaan 38-55 m². Opinnäytetyössä tutkitaan edellä mainitun lisäksi tekniikkalaatan hyötyjä välipohjarakenteena sekä sitä, miten käyttövesi- ja lämpöjohtojen reittivalinta vaikuttaa mm. energiatehokkuuteen.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että tekniikkahormien vaikutus rakennuksen kerros-alaan on 0,5-1,5 prosenttia ilmanvaihtoratkaisusta riippuen. Tämä tarkoittaa siis sitä, että lakimuutoksen myötä sallittu kerrosala voidaan ylittää edellä mainitulla prosenttimäärällä. Tämän ansiosta voidaan nykyään suunnitella kustannus- sekä energiatehokkuuden kan-nalta paras mahdollinen hormiratkaisu vähentämättä rakennuksen asuinneliöitä. Opinnäy-tetyön tulokset osoittavat myös, että tekniikkalaattaratkaisulla on myönteinen vaikutus rakennuskohteen työmaahan sekä kustannustehokkuuteen. Käyttövesi- ja lämpöjohtover-tailu osoittaa, että yhteenlaskettu putkimäärä voi vaihdella jopa 26 prosentilla reittivalin-nasta riippuen. Myös energiatehokkuuden näkökulmasta, näiden putkistojen lämpöhäviöt vaihtelevat noin kuudella prosentilla opinnäytetyössä käytetyssä esimerkissä.