Tyypin 2 diabetesta sairastavan omahoidon tukeminen asiakkaiden näkökulmasta
Karihtala, Tuuli; Yli-Kesti, Almiina (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121927668
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121927668
Tiivistelmä
Tutkimuksellisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät tukevat tyypin 2 diabeetikon omahoitoa diabeetikoiden mielestä. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että Porin perusturvan sairaanhoitajat voivat työn avulla kehittää pitkällä tähtäimellä tyypin 2 diabeetikkojen omahoidon ohjausta.
Aineisto kerättiin opinnäytetyötä varten rakennetulla kyselylomakkeella. Tutkimusaineisto kerättiin Porin perusturvan diabeteshoitajien vastaanotoilla käyviltä tyypin 2 diabetesta sairastavilta. Porin perusturvan alueelta kyselyyn valikoituivat Itä-Porin, Pohjois-Porin, Maantienkadun ja Ulvilan alueen terveysasemat. Kyselyitä jaettiin 100 kappaletta ja vastausprosentti oli 39.
Tutkimusaineisto analysoitiin Microsoft Exelin apuohjelmalla Tixelillä ja tulokset esitettiin lukumäärinä, prosenttiosuuksina, sekä taulukoina.
Tutkimustuloksista ilmeni, että diabeetikkoja tukivat omahoidossa hoitajan ja lääkärin vastaanottokäynnit. Tukea saatiin myös omaisilta, muilta diabeetikoilta sekä kirjallisista ohjeista. Suurin osa kyselyyn osallistuneista oli erittäin tyytyväisiä saamaansa omahoidon ohjaukseen. Vastaajat halusivat lisätä tiedonsaantia esimerkiksi oppaiden ohjeiden avulla. Toinen asia mitä, haluttiin kehittää, oli nopea yhteys diabeteshoitajiin esimerkiksi chat-palvelun avulla.
Jatkotutkimusideana olisi selvittää hoitotyöntekijöiden käsityksiä tyypin 2 diabeetikkojen ohjauksesta. The purpose of this experimental thesis is to determine which factors support the self-treatment of type 2 diabetes according to diabetic patients. The aim of the thesis is that in the long run the nurses of basic social security of Pori can improve their guidance for treating type 2 diabetes at home.
This quantitative study was conducted using a questionnaire created for this thesis. The participants were type 2 diabetics who visited the diabetes nurses’ reception within the basic social security of Pori. The data was collected from the medical centres of Itä-Pori, Pohjoispori, Maantiekatu and Ulvila in the basic social security area. A total of 100 questionnaires were delivered with a response rate of 39%.
The study data was analysed using Microsoft Exel’s programme Tixel. The results were illustrated using numbers, percentages and tables.
The results showed that nurses’ and doctors’ appointments helped the self-treatment of diabetes. Additionally, support was given by relatives, other diabetics and through written instructions. Most of the participants were extremely happy with their received guidance, which is likely why ideas for improvements were scarce. However, participants would have liked to receive more information, for example in the form of guides or written instructions. Another suggested improvement was a quick connection to diabetic nurses for example using a chat service.
Future studies could focus on the self-treatment of type 2 diabetes from the diabetes nurses’ point of view.
Aineisto kerättiin opinnäytetyötä varten rakennetulla kyselylomakkeella. Tutkimusaineisto kerättiin Porin perusturvan diabeteshoitajien vastaanotoilla käyviltä tyypin 2 diabetesta sairastavilta. Porin perusturvan alueelta kyselyyn valikoituivat Itä-Porin, Pohjois-Porin, Maantienkadun ja Ulvilan alueen terveysasemat. Kyselyitä jaettiin 100 kappaletta ja vastausprosentti oli 39.
Tutkimusaineisto analysoitiin Microsoft Exelin apuohjelmalla Tixelillä ja tulokset esitettiin lukumäärinä, prosenttiosuuksina, sekä taulukoina.
Tutkimustuloksista ilmeni, että diabeetikkoja tukivat omahoidossa hoitajan ja lääkärin vastaanottokäynnit. Tukea saatiin myös omaisilta, muilta diabeetikoilta sekä kirjallisista ohjeista. Suurin osa kyselyyn osallistuneista oli erittäin tyytyväisiä saamaansa omahoidon ohjaukseen. Vastaajat halusivat lisätä tiedonsaantia esimerkiksi oppaiden ohjeiden avulla. Toinen asia mitä, haluttiin kehittää, oli nopea yhteys diabeteshoitajiin esimerkiksi chat-palvelun avulla.
Jatkotutkimusideana olisi selvittää hoitotyöntekijöiden käsityksiä tyypin 2 diabeetikkojen ohjauksesta.
This quantitative study was conducted using a questionnaire created for this thesis. The participants were type 2 diabetics who visited the diabetes nurses’ reception within the basic social security of Pori. The data was collected from the medical centres of Itä-Pori, Pohjoispori, Maantiekatu and Ulvila in the basic social security area. A total of 100 questionnaires were delivered with a response rate of 39%.
The study data was analysed using Microsoft Exel’s programme Tixel. The results were illustrated using numbers, percentages and tables.
The results showed that nurses’ and doctors’ appointments helped the self-treatment of diabetes. Additionally, support was given by relatives, other diabetics and through written instructions. Most of the participants were extremely happy with their received guidance, which is likely why ideas for improvements were scarce. However, participants would have liked to receive more information, for example in the form of guides or written instructions. Another suggested improvement was a quick connection to diabetic nurses for example using a chat service.
Future studies could focus on the self-treatment of type 2 diabetes from the diabetes nurses’ point of view.