Osallisuushalukkuus vesienhoidon toimeenpanossa -Case: Yhteistyöllä vesistöt kuntoon Ikaalisten reitillä -hanke

Abstract

Tutkimus on selvitys sidosryhmien osallisuushalukkuudesta vesienhoidon toimeenpanon toteutuksessa ja selvitysalueena käytettiin Ikaalisten vesistöreittiä. Osallisuus on työn keskeisin asia ja osallisuushalukkuus vesienhoidossa tarkoittaa tutkimuksessa vapaaehtoistyötä, vastikkeetta tehtävää talkootyötä ja maksuhalukkuutta. Tutkimusryhmät ovat Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta sekä vertailuryhmänä toimiva Loimijokiryhmä. Tutkimuskysymyksillä etsitään vastauksia siihen, mikä on Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunnan jäsenorganisaatioiden osallisuushalukkuus ja mikä on jäsenten henkilökohtainen osallisuushalukkuus. Lisäksi selvitetään, vaikuttavatko erilaiset vesienhoidon organisaatioiden muodot osallisuushalukkuuteen.

Tutkimus toteutettiin sähköisen kyselyn avulla. Tulosten perusteella Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunnan organisaatioilla on halukkuutta vapaaehtois- ja vastikkeetta tehtävään talkootyöhön. Organisaatiot ovat pääosin halukkaita maksamaan vesistöjen kunnostuksia ja myös henkilökohtaisella tasolla siihen on halukkuutta. Erot osallisuushalukkuudessa ovat tutkimusryhmien osilta pienet, mutta organisaatioiden erilaisilla muodoilla on jonkin verran vaikutusta osallisuuteen.

Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta on saanut alkunsa Yhteistyöllä vesistöt kuntoon Ikaalisten reitillä -hankkeen myötä. Hanke on saanut rahoituksen Sipilän hallitusohjelman Kiertotalouden läpimurto – puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihankerahoituksesta. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus koordinoi hanketta ja on toiminut tämän työn tilaajana.

The purpose of the thesis was to study participation willingness, i.e. volunteer work, gratuitous volunteer work and voluntary payments in water management. The commissioner of the thesis was Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta, which is a water management organisation and an advisory board in the area of Ikaalinen. The other area involved in the study was under the water management of the Loimijoki group which served as a comparison group in the study.

The research method was an online inquiry based mainly on quantitative research aspects. The aim was to clarify, whether different ways of organizing and implementing water management in these two areas had any impact on the participation willingness related to voluntary work both at an organizational and an individual level of the members.

The results show that the organisations of Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta have willingness to participate equally well in volunteer or gratuitous volunteer work. Both organizations and inhabitants in the area seemed to be interested in paying for the water management as well. The research groups had only small differences in their participation willingness since the groups were very similar. However, due to the different group structures, small differences in the participation willingness could be found but even this did not affect the willingness to pay for the services. However, the individual contribution was regarded to be at the same level. In conclusion, the gained results can be utilized in the organization work and especially the gratuitous work can be considered as a valid factor when counting the costs of the project.