LAPSET PUHEEKSI- KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN PALAUTELOMAKKEEN AVULLA
Toivonen, Jaana (2019)
Toivonen, Jaana
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019122027722
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019122027722
Tiivistelmä
Tässä työssä tutkittiin Lapset puheeksi- koulutusta Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Työ sai alkunsa kouluttaja Eija Tuliniemen halusta kehittää koulutusta opiskelijapalautteen perusteella. Tutkimusongelmaa lähestyttiin aineistolähtöisesti.
Aineisto saatiin kouluttajalta. Jokainen koulutukseen osallistunut on täyttänyt palautelomakkeen. Aineistosta nousseiden asioiden perusteella on tehty teoreettinen viitekehys, jonka avulla on lähestytty kehittämiskohteita.
Aineisto vaati pitkää perehtymistä johtuen palautelomakkeen rakenteesta. Palautteesta nousi esille selkeitä teemoja, joiden ympärille rakentui erilaisia mahdollisuuksia kehittää koulutusta. Selkeästi nousseiden teemojen lisäksi tarkasteltiin koulutuksen nykyistä rakennetta, esimerkiksi mitä koulutus sisälsi, miten se oli rakennettu ja miten siinä hyödynnettiin sähköistä oppimisympäristöä. Kehittämisessä ei aina ole kyse siitä, että kaikki vanha poistetaan ja tilalle saadaan uutta ja erilaista. Joskus olemassa olevan muokkaaminen selkiyttää koulutusta riittävästi. Pohdinnan osuudessa ehdotettiin selkeitä kehittämiskohteita koulutukseen. Lopullinen päätös on kouluttajalla.
Koulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden näkemys itsestään oppijoina oli varsin selkeä. Moni toivoi lisää käytännön harjoitteita, mutta suurimmaksi kehityskohteeksi nousi koulutuksen sisällön jäsentely. Koulutus koettiin vähintään hyödylliseksi, mutta toiveena oli selkeyttää asioita. Varsinkin kurssin aloitus koettiin liian hidastempoiseksi suhteessa käytettävissä olevaan aikaan. Lisäksi harjoitusten purku jakoi opiskelijoiden mielipiteitä. Koska haastattelut ovat tärkeä osa koulutusta ja samoin siihen liittyvä raportointi, olikin helppo ehdottaa tämän osuuden siirtämistä Moodle-verkkoalustalle. Sen siirtäminen vapauttaisi tuntityöskentelyyn runsaasti aikaa. Se myös mahdollistaisi opiskelijalle rauhallisen tutustumisen toisten kokemuksiin silloin kun se hänelle sopii. Itsenäisen opiskelun painotus ammattikorkea-koulussa on varsin suuri. Näin ollen onkin järkevää hyödyntää sitä sellaisissa kohdissa, mitkä selkeästi soveltuvat siihen. Eräässä palautteessa kiteytyy kuitenkin koulutuksen yksi tärkeimmistä ajatuksista. ”Kiva saada Samkissa tämmöinen koulutus, josta on hyötyä tulevaisuudessa.” Tästä ajatuksesta on hyvä lähteä kehittämään koulutusta.
Aineisto saatiin kouluttajalta. Jokainen koulutukseen osallistunut on täyttänyt palautelomakkeen. Aineistosta nousseiden asioiden perusteella on tehty teoreettinen viitekehys, jonka avulla on lähestytty kehittämiskohteita.
Aineisto vaati pitkää perehtymistä johtuen palautelomakkeen rakenteesta. Palautteesta nousi esille selkeitä teemoja, joiden ympärille rakentui erilaisia mahdollisuuksia kehittää koulutusta. Selkeästi nousseiden teemojen lisäksi tarkasteltiin koulutuksen nykyistä rakennetta, esimerkiksi mitä koulutus sisälsi, miten se oli rakennettu ja miten siinä hyödynnettiin sähköistä oppimisympäristöä. Kehittämisessä ei aina ole kyse siitä, että kaikki vanha poistetaan ja tilalle saadaan uutta ja erilaista. Joskus olemassa olevan muokkaaminen selkiyttää koulutusta riittävästi. Pohdinnan osuudessa ehdotettiin selkeitä kehittämiskohteita koulutukseen. Lopullinen päätös on kouluttajalla.
Koulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden näkemys itsestään oppijoina oli varsin selkeä. Moni toivoi lisää käytännön harjoitteita, mutta suurimmaksi kehityskohteeksi nousi koulutuksen sisällön jäsentely. Koulutus koettiin vähintään hyödylliseksi, mutta toiveena oli selkeyttää asioita. Varsinkin kurssin aloitus koettiin liian hidastempoiseksi suhteessa käytettävissä olevaan aikaan. Lisäksi harjoitusten purku jakoi opiskelijoiden mielipiteitä. Koska haastattelut ovat tärkeä osa koulutusta ja samoin siihen liittyvä raportointi, olikin helppo ehdottaa tämän osuuden siirtämistä Moodle-verkkoalustalle. Sen siirtäminen vapauttaisi tuntityöskentelyyn runsaasti aikaa. Se myös mahdollistaisi opiskelijalle rauhallisen tutustumisen toisten kokemuksiin silloin kun se hänelle sopii. Itsenäisen opiskelun painotus ammattikorkea-koulussa on varsin suuri. Näin ollen onkin järkevää hyödyntää sitä sellaisissa kohdissa, mitkä selkeästi soveltuvat siihen. Eräässä palautteessa kiteytyy kuitenkin koulutuksen yksi tärkeimmistä ajatuksista. ”Kiva saada Samkissa tämmöinen koulutus, josta on hyötyä tulevaisuudessa.” Tästä ajatuksesta on hyvä lähteä kehittämään koulutusta.