Toimintaterapiasta tukea toiminnanohjaukseen ja tarkkaavuuteen
Tamminen, Marjo (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121827492
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121827492
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli toimintaterapeuttien ammattiosaamisen kehittäminen. Toimintaterapeutit voivat hyödyntää ohjausmateriaalia ohjatessaan vanhempia, joiden lapsilla on toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden haasteita.
Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena ja siinä etsittiin vastausta seuraaviin kysymyksiin:1) Millä menetelmillä kouluikäisen lapsen tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta voi tukea? 2) Millaisia tuloksia tutkimuksista on saatu? Tiedonhankinta toteutettiin tietokannoista Medline, PubMed, Cinahl Plus with Full Text, Academic Search Elite ja Cinahl. Tutkimuksia löytyi 13.247 ja lopulliseen tarkasteluun otettiin neljä tutkimusta.
Tuloksista ilmeni, että toiminnanohjausta ja tarkkaavuutta voidaan tukea menetelmillä, jotka painottuvat CMOP-E -mallin kautta tarkasteltuna yksilön kognitiivisten valmiuksien parantamiseen kuten metakognitioon, työmuistiin ja aikaorientaatioon. Tutkimustulokset antavat tukea sille, että perheet otetaan vahvasti mukaan lapsen kuntoutukseen. Menetelmät eivät juurikaan painottuneet arjen toimintojen harjoitteluun eikä siten suoraan toiminnanohjauksen tukemiseen.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että metakognitiivisten taitojen opettamiseen painottuva toiminnanohjauksen interventio yhdistettynä lähiaikuisten ohjaamiseen voivat vähentää tarkkaamattomuuden oireita ja häiriökäyttäytymistä. Tulosten perusteella voisi kehittää interventiomallia, jossa vanhemmilla olisi tärkeä rooli intervention toteuttajana.
Jatkotutkimukseksi ehdotettiin Suomessa käytössä olevien toiminnanohjaukseen ja tarkkaavuuteen kohdistuvien interventiokeinojen kartoittamista.
Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena ja siinä etsittiin vastausta seuraaviin kysymyksiin:1) Millä menetelmillä kouluikäisen lapsen tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta voi tukea? 2) Millaisia tuloksia tutkimuksista on saatu? Tiedonhankinta toteutettiin tietokannoista Medline, PubMed, Cinahl Plus with Full Text, Academic Search Elite ja Cinahl. Tutkimuksia löytyi 13.247 ja lopulliseen tarkasteluun otettiin neljä tutkimusta.
Tuloksista ilmeni, että toiminnanohjausta ja tarkkaavuutta voidaan tukea menetelmillä, jotka painottuvat CMOP-E -mallin kautta tarkasteltuna yksilön kognitiivisten valmiuksien parantamiseen kuten metakognitioon, työmuistiin ja aikaorientaatioon. Tutkimustulokset antavat tukea sille, että perheet otetaan vahvasti mukaan lapsen kuntoutukseen. Menetelmät eivät juurikaan painottuneet arjen toimintojen harjoitteluun eikä siten suoraan toiminnanohjauksen tukemiseen.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että metakognitiivisten taitojen opettamiseen painottuva toiminnanohjauksen interventio yhdistettynä lähiaikuisten ohjaamiseen voivat vähentää tarkkaamattomuuden oireita ja häiriökäyttäytymistä. Tulosten perusteella voisi kehittää interventiomallia, jossa vanhemmilla olisi tärkeä rooli intervention toteuttajana.
Jatkotutkimukseksi ehdotettiin Suomessa käytössä olevien toiminnanohjaukseen ja tarkkaavuuteen kohdistuvien interventiokeinojen kartoittamista.