TailwindCSS:n integrointi Gutenberg- kehitykseen
Pyhäjärvi, Jere (2019)
Pyhäjärvi, Jere
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121727171
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121727171
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli kartoittaa uuden Gutenberg-editorin toimintoja, sen räätälöinnin vaativuutta ja sitä kautta kannattavuutta. Työn lopullinen tarkoitus oli kehittää usein käytetyistä lohkoista prototyyppejä ja tutkia, onko lohkojen kehitys React.js:n keinoin kannattavaa myös tulevaisuudessa.
Työ oli kehittämistutkimusta, jota tehtiin 2 – 4 viikon sykleissä. Syklien välillä tarkasteltiin tuloksia ja sen perusteella päätettiin tulevan syklin tehtävät ja kehityskohteet sekä mihin suuntaan kehitystä jatketaan. Syklien aikana sekä kehitettiin lohkoja että tutkittiin editorin ja itse lohkojen toimintaa. Tutkittiin, miten valmiita toimintoja voitaisiin käyttää hyväksi mahdollisimman paljon, jotta kuluja kehityksestä saataisiin minimoitua.
Kehitystyön tulokset osoittivat, ettei TailwindCSS-kehystä kannata sulauttaa lohkoihin liian syvälle, vaan lohkoihin kannattaa ottaa käyttöön TailwindCSS-kehyksen käyttämä komponenttimalli. Kyseisen mallin lisäksi lohkojen asetuksiin luotiin valintoja, joihin haettiin tiedot TailwindCSS-kehyksen asetustiedostosta. Näin lohkot ovat tulevaisuudessa helppo muokata tukemaan toista kehystä, jos se on tarpeen. Lohkot olivat myös tarpeeksi muokattavia, että keskikokoisissa projekteissa voidaan säästää arviolta 10 – 20 % työajasta. Lohkoilla on mahdollista säästää työajassa myös ylläpidossa, koska ne tarjoavat muuttumattomia rakenteita eri projektien välillä, jolloin muutosten tekeminen nopeutuu. Kehityksen aikana saatiin myös selville, että omien lohkojen kehittäminen joissain tapauksissa on välttämätöntä, mutta uusia lohkoja tulvaisuudessa kehitettäisiin vasta kun niitä tarvittaisiin.
Työ oli kehittämistutkimusta, jota tehtiin 2 – 4 viikon sykleissä. Syklien välillä tarkasteltiin tuloksia ja sen perusteella päätettiin tulevan syklin tehtävät ja kehityskohteet sekä mihin suuntaan kehitystä jatketaan. Syklien aikana sekä kehitettiin lohkoja että tutkittiin editorin ja itse lohkojen toimintaa. Tutkittiin, miten valmiita toimintoja voitaisiin käyttää hyväksi mahdollisimman paljon, jotta kuluja kehityksestä saataisiin minimoitua.
Kehitystyön tulokset osoittivat, ettei TailwindCSS-kehystä kannata sulauttaa lohkoihin liian syvälle, vaan lohkoihin kannattaa ottaa käyttöön TailwindCSS-kehyksen käyttämä komponenttimalli. Kyseisen mallin lisäksi lohkojen asetuksiin luotiin valintoja, joihin haettiin tiedot TailwindCSS-kehyksen asetustiedostosta. Näin lohkot ovat tulevaisuudessa helppo muokata tukemaan toista kehystä, jos se on tarpeen. Lohkot olivat myös tarpeeksi muokattavia, että keskikokoisissa projekteissa voidaan säästää arviolta 10 – 20 % työajasta. Lohkoilla on mahdollista säästää työajassa myös ylläpidossa, koska ne tarjoavat muuttumattomia rakenteita eri projektien välillä, jolloin muutosten tekeminen nopeutuu. Kehityksen aikana saatiin myös selville, että omien lohkojen kehittäminen joissain tapauksissa on välttämätöntä, mutta uusia lohkoja tulvaisuudessa kehitettäisiin vasta kun niitä tarvittaisiin.
