Jäte vai hukattua potentiaalia? : betonijätteen uusiokäyttö
Aaltonen, Susanna (2019)
Aaltonen, Susanna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019122027737
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019122027737
Tiivistelmä
Betoni on maailman eniten käytetty rakennusmateriaali ja vaikka sen kierrätyksen ympärille on alkanut kehittyä liiketoimintaa, uusiobetoni ei silti kierrä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää uusiobetonin käyttöä, selvittämällä sen markkinointivaltit ja syitä negatiivisen jätestatuksen syntymiseen. Opinnäytetyö pyrkii selvittämään, mikä tekee turvallisesta rakennusmateriaalista purkuhetkellä jätettä, vaikka se on materiaalina täysin käyttökelvollista. Miksi lainsäädäntö rajaa betonimurskeen käyttöä, vaikka sen käyttö olisi kestävän kehityksen kannalta vain ja ainoastaan järkevää.
Opinnäytetyössä tarkastellaan betonia rakennusmateriaalina, sen ominaisuuksia ja sen kierrätystä Suomessa sekä Euroopassa. Työssä perehdytään betonin kierrätystä ohjaaviin lakeihin ja säädöksiin sekä kierrätetyn tuotteen tuotteistamiseen ja markkinointiin.
Työn toteutus vaiheessa käydään läpi betonimurskeen edullisuutta, sen käyttökohteita ja sen ekologisuutta. Tässä osiossa pyrittiin myös kyselytutkimuksen avulla kartoittamaan Turun alueen lähikuntien ja - kaupunkien kierrätysmateriaalien käyttöä alueittain.
Tutkimuksessa selvisi, että Suomen lainsäädännön mukaisesti murskatulla betonijätteellä pystytään maanrakentamisessa korvaamaan suuri määrä luonnon kiviaineksia, ja vielä erittäin halvalla. Vaikka betonia pidetäänkin "ilmastopahiksena“, sen valmistuksessa syntyvien päästöjen takia tulee katsoa sen koko elinkaarta. Murskattuna betoni muuttuu niin sanotuksi hiilinieluksi ja se sitoo itseensä sen valmistuksessa syntyviä hiilidioksidipäästöjä.
Tutkimustulosten perusteella betonijätteen hyödyntämistä tulisi edistää. Pohdinta osioissa käydään läpi tutkimuksen johtopäätöksiä ja jatkotutkimusmahdollisuuksia. Concrete is the most used building material in the world and although business has begun to develop around its recycling, concrete waste still does not recycle.
The purpose of this thesis was to promote the use of recycled concrete by exploring the merits of its marketing and the reasons for its negative waste status. The thesis aims to find out what makes a safe building material a waste when dismantled, although it is copletely usable as a material. Why does the legislation restrict the use of crushed concrete, even if it only makes sense for sustainable development?
The thesis examines concrete as a building material, its properties and its recycling in Finland and Europe. The thesis focuses on the laws and regulations governing concrete recycling, as well as the commercialization and marketing of the recycled product.
In the implementation phase of the thesis, the affordability of concrete aggregate, its applications and its ecology are reviewed. This section also sought to map the use of recycled materials in the Turku area near localities and cities by means of a survey.
The study found that, according to Finnish legislation, crushed concrete waste can replace a large amount of natural rock material in civil engineering, and still very cheaply. Although concrete is considered to be a "climate villain" because of the emissions from its manufacture, its entire life cycle has to be considered. When crushed, concrete becomes a so-called carbon sink and absorbs the carbon dioxide emissions from its manufacture.
Based on the research results, the recovery of concrete waste should be promoted. The last pages of this thesis explores the conclusions of the study and the possibilities for further research.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää uusiobetonin käyttöä, selvittämällä sen markkinointivaltit ja syitä negatiivisen jätestatuksen syntymiseen. Opinnäytetyö pyrkii selvittämään, mikä tekee turvallisesta rakennusmateriaalista purkuhetkellä jätettä, vaikka se on materiaalina täysin käyttökelvollista. Miksi lainsäädäntö rajaa betonimurskeen käyttöä, vaikka sen käyttö olisi kestävän kehityksen kannalta vain ja ainoastaan järkevää.
Opinnäytetyössä tarkastellaan betonia rakennusmateriaalina, sen ominaisuuksia ja sen kierrätystä Suomessa sekä Euroopassa. Työssä perehdytään betonin kierrätystä ohjaaviin lakeihin ja säädöksiin sekä kierrätetyn tuotteen tuotteistamiseen ja markkinointiin.
Työn toteutus vaiheessa käydään läpi betonimurskeen edullisuutta, sen käyttökohteita ja sen ekologisuutta. Tässä osiossa pyrittiin myös kyselytutkimuksen avulla kartoittamaan Turun alueen lähikuntien ja - kaupunkien kierrätysmateriaalien käyttöä alueittain.
Tutkimuksessa selvisi, että Suomen lainsäädännön mukaisesti murskatulla betonijätteellä pystytään maanrakentamisessa korvaamaan suuri määrä luonnon kiviaineksia, ja vielä erittäin halvalla. Vaikka betonia pidetäänkin "ilmastopahiksena“, sen valmistuksessa syntyvien päästöjen takia tulee katsoa sen koko elinkaarta. Murskattuna betoni muuttuu niin sanotuksi hiilinieluksi ja se sitoo itseensä sen valmistuksessa syntyviä hiilidioksidipäästöjä.
Tutkimustulosten perusteella betonijätteen hyödyntämistä tulisi edistää. Pohdinta osioissa käydään läpi tutkimuksen johtopäätöksiä ja jatkotutkimusmahdollisuuksia.
The purpose of this thesis was to promote the use of recycled concrete by exploring the merits of its marketing and the reasons for its negative waste status. The thesis aims to find out what makes a safe building material a waste when dismantled, although it is copletely usable as a material. Why does the legislation restrict the use of crushed concrete, even if it only makes sense for sustainable development?
The thesis examines concrete as a building material, its properties and its recycling in Finland and Europe. The thesis focuses on the laws and regulations governing concrete recycling, as well as the commercialization and marketing of the recycled product.
In the implementation phase of the thesis, the affordability of concrete aggregate, its applications and its ecology are reviewed. This section also sought to map the use of recycled materials in the Turku area near localities and cities by means of a survey.
The study found that, according to Finnish legislation, crushed concrete waste can replace a large amount of natural rock material in civil engineering, and still very cheaply. Although concrete is considered to be a "climate villain" because of the emissions from its manufacture, its entire life cycle has to be considered. When crushed, concrete becomes a so-called carbon sink and absorbs the carbon dioxide emissions from its manufacture.
Based on the research results, the recovery of concrete waste should be promoted. The last pages of this thesis explores the conclusions of the study and the possibilities for further research.