Osallistava viestintä organisaation muutostilanteissa
Kurkinen, Mari (2019)
Kurkinen, Mari
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019122227827
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019122227827
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä osallistavaan viestintään ja tutkia sitä, miten osallistavaa viestintää on hyödynnetty organisaatioiden muutostilanteissa. Osallistava viestintä vaatii yrityksiltä uudenlaisia taitoja viestiä ja hyödyntää osallistavia menetelmiä. Opinnäytetyö pyrki löytämään kehittämiskohteita, joita parantamalla henkilöstön osallistaminen yrityksissä mahdollistuu paremmin ja näennäisen osallistamisen riski pienenee.
Työn teoriaosuus koostuu kahdesta luvusta. Ensimmäisessä luvussa käsitellään osallistavaa viestintää. Toinen luku käy läpi muutoksille alttiin yrityskulttuurin tekijöitä. Opinnäytetyön tutkimuksessa käytettiin kahta tutkimusmenetelmää. Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna haastatteluna. Haastateltavia yrityksiä oli yhteensä seitsemän. Toisena menetelmänä käytettiin prosessianalyysiä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että osallistava viestintä on käytössä yritysten muutostilanteissa. Se, kuinka suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti sitä tehdään, riippuu pitkälti yritysten johdon asenteesta osallistamista kohtaan. Esimiesten asenne, osaaminen ja taidot osallistamiseen ja osallistavaan viestintään vaihtelevat kuitenkin merkittävästi jopa yritysten sisällä. Osallistamista tehdään usein melko myöhäisessä vaiheessa muutosta. Tällöin työntekijöiden mahdollisuus päästä suunnittelemaan sitä, missä ja miten he osallistuvat, jää vähäiseksi. Johdon ja esimiesten ymmärryksen lisääminen osallistamisen ja osallistavan viestinnän tärkeydestä osana työntekijöiden hyvinvointia ja motivaatiota onkin tutkimuksen mukaan yksi tärkeimmistä kehittämiskohteista.
Työn teoriaosuus koostuu kahdesta luvusta. Ensimmäisessä luvussa käsitellään osallistavaa viestintää. Toinen luku käy läpi muutoksille alttiin yrityskulttuurin tekijöitä. Opinnäytetyön tutkimuksessa käytettiin kahta tutkimusmenetelmää. Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna haastatteluna. Haastateltavia yrityksiä oli yhteensä seitsemän. Toisena menetelmänä käytettiin prosessianalyysiä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että osallistava viestintä on käytössä yritysten muutostilanteissa. Se, kuinka suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti sitä tehdään, riippuu pitkälti yritysten johdon asenteesta osallistamista kohtaan. Esimiesten asenne, osaaminen ja taidot osallistamiseen ja osallistavaan viestintään vaihtelevat kuitenkin merkittävästi jopa yritysten sisällä. Osallistamista tehdään usein melko myöhäisessä vaiheessa muutosta. Tällöin työntekijöiden mahdollisuus päästä suunnittelemaan sitä, missä ja miten he osallistuvat, jää vähäiseksi. Johdon ja esimiesten ymmärryksen lisääminen osallistamisen ja osallistavan viestinnän tärkeydestä osana työntekijöiden hyvinvointia ja motivaatiota onkin tutkimuksen mukaan yksi tärkeimmistä kehittämiskohteista.
