Alle 3-vuotiaiden lasten karkeamotorisen kehityksen tukeminen - Opas varhaiskasvatukseen
Lautamatti, Aini; Eloranta, Tiia; Kerttula, Anni (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019122227835
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019122227835
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kehittämistehtävänä yhteistyössä liikuntapäiväkoti Touhulan kanssa. Kehittämistehtävän tavoitteena oli tuottaa ohjausmateriaali alle kolmevuotiaiden lasten karkeamotorisen kehityksen tukemiseksi varhaiskasvatuksessa sekä antaa uusia ideoita, ja tukea varhaiskasvatuksessa järjestettävään liikkumiseen. Opas on sähköisessä muodossa.
Tämän kehittämistehtävän tarkoituksena oli selvittää kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla, mitä eroja alle kolmevuotiaiden lasten karkeamotorisessa kehityksessä on, ja millä keinoin varhaiskasvatuksessa alle kolmevuotiaiden lasten karkeamotorista kehitystä voidaan tukea. Kirjallisuuskatsauksen tuloksien pohjalta laadittiin opas työn toimeksiantajalle sekä pidettiin toimintatuokio oppaan avulla.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksissa korostuivat lapsen motorisen kehityksen vilkkaus alle yhden vuoden iässä ja liikunnan merkitys karkeamotoriikan tukemisessa. Lapsen normaali kehitys on ennustettavaa ja etenee järjestelmällisesti, mutta yksilöllisesti. Ensimmäiset motoriset taidot ovat vauvan kehitysheijasteet. Ensimmäisen ikävuoden aikana lapsi opettelee kääntymistä, konttaamista, ryömimistä ja istumaan nousua. Hieman ennen vuoden ikää lapsi nousee seisomaan tuesta kiinni pitäen ja kävelee tukea pitkin. Toisen ikävuoden aikana kävely on kehittynyt kokonaisvaltaisemmaksi, ja lapsi saa pidettyä tasapainoa yllä. Toisen ja kolmannen ikävuoden aikana lapsen juokseminen on sujuvaa, kehon hallinta parantunutta, ja lihaksia opetellaan hyödyntämään arkipäiväisissä askareissa. Alle kolmevuotiaan karkeamotorisen kehityksen tukemisessa korostuivat lapsen kehityksen vaihe, lapsen ja kasvattajan välinen vuorovaikutus, lapsen motivaatio, ympäristö, välineet, ohjattu liikunta sekä lapsen omaehtoinen liikkuminen ja leikkiminen.
Tuloksista voidaan todeta karkeamotorisen kehityksen olevan vilkasta lapsen ensimmäisten vuosien aikana ja karkeamotorisen kehityksen tukemisen avainasemassa olevan monipuolinen liikkuminen.
Tämän kehittämistehtävän tarkoituksena oli selvittää kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla, mitä eroja alle kolmevuotiaiden lasten karkeamotorisessa kehityksessä on, ja millä keinoin varhaiskasvatuksessa alle kolmevuotiaiden lasten karkeamotorista kehitystä voidaan tukea. Kirjallisuuskatsauksen tuloksien pohjalta laadittiin opas työn toimeksiantajalle sekä pidettiin toimintatuokio oppaan avulla.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksissa korostuivat lapsen motorisen kehityksen vilkkaus alle yhden vuoden iässä ja liikunnan merkitys karkeamotoriikan tukemisessa. Lapsen normaali kehitys on ennustettavaa ja etenee järjestelmällisesti, mutta yksilöllisesti. Ensimmäiset motoriset taidot ovat vauvan kehitysheijasteet. Ensimmäisen ikävuoden aikana lapsi opettelee kääntymistä, konttaamista, ryömimistä ja istumaan nousua. Hieman ennen vuoden ikää lapsi nousee seisomaan tuesta kiinni pitäen ja kävelee tukea pitkin. Toisen ikävuoden aikana kävely on kehittynyt kokonaisvaltaisemmaksi, ja lapsi saa pidettyä tasapainoa yllä. Toisen ja kolmannen ikävuoden aikana lapsen juokseminen on sujuvaa, kehon hallinta parantunutta, ja lihaksia opetellaan hyödyntämään arkipäiväisissä askareissa. Alle kolmevuotiaan karkeamotorisen kehityksen tukemisessa korostuivat lapsen kehityksen vaihe, lapsen ja kasvattajan välinen vuorovaikutus, lapsen motivaatio, ympäristö, välineet, ohjattu liikunta sekä lapsen omaehtoinen liikkuminen ja leikkiminen.
Tuloksista voidaan todeta karkeamotorisen kehityksen olevan vilkasta lapsen ensimmäisten vuosien aikana ja karkeamotorisen kehityksen tukemisen avainasemassa olevan monipuolinen liikkuminen.