Raportoinnin tarkistuslistat potilasturvallisuuden tukena : ISBARin käyttö TYKS naistentautien osastolla
Laasa, Anna-Fredrika; Malmi, Salla (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019122827919
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019122827919
Tiivistelmä
Suurimmat haittatapahtumat terveydenhuollossa liittyvät edelleen vahvasti tiedonkulkuun ja sen ongelmiin. Tiedonkulkua parantamaan on kehitetty erilaisia tarkistuslistoja, joiden avulla pyritään välttämään inhimillisiä erehdyksiä ja unohduksia.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ISBAR-tarkistuslistan käyttöä Turun yliopistollisen keskussairaalan naistentautien osastolla elektiivisen leikkauspotilaan siirtotilanteissa. Lisäksi oli tarkoitus selvittää, kuinka hyvin työkalun rakennetta hyödynnettiin ja havaittiinko sen käytössä ongelmakohtia tai puutteita. Tavoitteena oli, että naistenklinikka ja naistentautien osasto pystyy kehittämään toimintaansa opinnäytetyön tulosten pohjalta ja näin lisäämään potilasturvallisuutta. Oppinäytetyö toteutettiin havainnointina (n=7) ja analysoitiin kvalitatiivisin menetelmin sisällönanalyysilla. Teoreettinen viitekehys muodostettiin luotettaviin lähteisiin perustuvan kirjallisuuden ja aiemmin tutkitun teorian pohjalta.
Tulosten perusteella raportointi onnistui pääsääntöisesti hyvin, mutta suurimmaksi kehityskohteeksi nousi tunnistautumiseen liittyvä identify-osio. Tuloksista kävi ilmi, että naistentautien osastolla annetut raportit mukailevat ISBARia siinä määrin, että niissä käydään läpi samanlaisia asioita, mutta ei virallisen ISBAR-mallin mukaisesti. Hoitajilla oli käytössään osaston oma potilastietojärjestelmästä tulostettu raporttipohja. Pohdintaa aiheutti tiettyjen asioiden niin sanottu ohittaminen silloin, kun niillä ei varsinaista merkitystä raportissa ollut. Tällöin ei voitu olla varmoja, eikö kohdasta ollut kerrottavaa, vai oliko se unohtunut. Naistentautien osastolla ja yhteistyötä tekevillä leikkaussaleilla on yhteisessä käytössä myös osittainen sähköinen raportti, joka mahdollistaa salin henkilökunnan tutustumisen potilaaseen etukäteen. Epäselväksi jäi se, mitä tietoja käytössä oleva sähköinen raportti sisälsi.
Jatkossa olisi hyvä miettiä, onko viralliselle ISBARille käyttöä, vai onko naistenklinikalla edellytykset toimia oman pohjan tukemana. Tunnistautumiseen tulisi kiinnittää jatkossakin huomiota. Major adverse events in health care remain strongly related to information flow and its problems. To improve communication, various checklists have been developed to avoid human error and forgetfulness.
The purpose of this thesis was to investigate the use of the ISBAR reporting tool at the Gynaecological Ward of Turku University Hospital in the transfer of an elective surgical patient. In addition, the purpose was to find out how well the tool structure was utilized and whether problems or shortcomings were encountered in its use. The aim was for the Gynaecological Ward to be able to develop its operations based on the results of the thesis, thereby increasing patient safety. The study sample was carried out by observation (n=7) and analyzed by qualitative methods by content analysis. The theoretical framework was formed on the reliable sources and the basis of a previously studied theory.
Based on the results, reporting was generally successful, but the indentification section became the major development area. The results showed that the reports given by the Gynaecological Ward adhere to ISBAR to the extent that they deal with similar issues, but not according to the offical ISBAR template. Nurses had a report template printed from ward´s own patient system. The so-called override of certain issues when they did not really have any meaning in the report caused some thought. In this case, one could not be sure whether there was something to tell or if it was forgotten. The Gynaecological Ward and co-operating operating rooms also share a partial electronic report that allows the staff to get to know the patient in advance. It was unclear what information was in the electronic report in use.
In the future, it would be a good idea to consider whether to use the offical ISBAR or whether the Gynaecological Ward has the prerequisites to operate on its own basis. Recognition should continue to recieve attention.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ISBAR-tarkistuslistan käyttöä Turun yliopistollisen keskussairaalan naistentautien osastolla elektiivisen leikkauspotilaan siirtotilanteissa. Lisäksi oli tarkoitus selvittää, kuinka hyvin työkalun rakennetta hyödynnettiin ja havaittiinko sen käytössä ongelmakohtia tai puutteita. Tavoitteena oli, että naistenklinikka ja naistentautien osasto pystyy kehittämään toimintaansa opinnäytetyön tulosten pohjalta ja näin lisäämään potilasturvallisuutta. Oppinäytetyö toteutettiin havainnointina (n=7) ja analysoitiin kvalitatiivisin menetelmin sisällönanalyysilla. Teoreettinen viitekehys muodostettiin luotettaviin lähteisiin perustuvan kirjallisuuden ja aiemmin tutkitun teorian pohjalta.
Tulosten perusteella raportointi onnistui pääsääntöisesti hyvin, mutta suurimmaksi kehityskohteeksi nousi tunnistautumiseen liittyvä identify-osio. Tuloksista kävi ilmi, että naistentautien osastolla annetut raportit mukailevat ISBARia siinä määrin, että niissä käydään läpi samanlaisia asioita, mutta ei virallisen ISBAR-mallin mukaisesti. Hoitajilla oli käytössään osaston oma potilastietojärjestelmästä tulostettu raporttipohja. Pohdintaa aiheutti tiettyjen asioiden niin sanottu ohittaminen silloin, kun niillä ei varsinaista merkitystä raportissa ollut. Tällöin ei voitu olla varmoja, eikö kohdasta ollut kerrottavaa, vai oliko se unohtunut. Naistentautien osastolla ja yhteistyötä tekevillä leikkaussaleilla on yhteisessä käytössä myös osittainen sähköinen raportti, joka mahdollistaa salin henkilökunnan tutustumisen potilaaseen etukäteen. Epäselväksi jäi se, mitä tietoja käytössä oleva sähköinen raportti sisälsi.
Jatkossa olisi hyvä miettiä, onko viralliselle ISBARille käyttöä, vai onko naistenklinikalla edellytykset toimia oman pohjan tukemana. Tunnistautumiseen tulisi kiinnittää jatkossakin huomiota.
The purpose of this thesis was to investigate the use of the ISBAR reporting tool at the Gynaecological Ward of Turku University Hospital in the transfer of an elective surgical patient. In addition, the purpose was to find out how well the tool structure was utilized and whether problems or shortcomings were encountered in its use. The aim was for the Gynaecological Ward to be able to develop its operations based on the results of the thesis, thereby increasing patient safety. The study sample was carried out by observation (n=7) and analyzed by qualitative methods by content analysis. The theoretical framework was formed on the reliable sources and the basis of a previously studied theory.
Based on the results, reporting was generally successful, but the indentification section became the major development area. The results showed that the reports given by the Gynaecological Ward adhere to ISBAR to the extent that they deal with similar issues, but not according to the offical ISBAR template. Nurses had a report template printed from ward´s own patient system. The so-called override of certain issues when they did not really have any meaning in the report caused some thought. In this case, one could not be sure whether there was something to tell or if it was forgotten. The Gynaecological Ward and co-operating operating rooms also share a partial electronic report that allows the staff to get to know the patient in advance. It was unclear what information was in the electronic report in use.
In the future, it would be a good idea to consider whether to use the offical ISBAR or whether the Gynaecological Ward has the prerequisites to operate on its own basis. Recognition should continue to recieve attention.