VIERITESTIPILOTTI JORVIN AIKUISTEN PÄIVYSTYKSESSÄ: Vieritestipilotin sujuvuus ja sairaanhoitajien koulutustarpeet

Abstract

Vieritestit määritellään testeiksi, jotka suoritetaan muun kuin laboratoriohenkilökunnan toimesta ”potilaan lähellä” toimipisteessä sijaitsevilla laitteilla. Päivystyksessämme suoritettiin kuuden kuukauden mittainen vieritestipilotti, jonka yhteydessä sairaanhoitajat ottivat tietyt, määritellyt verikokeet potilailta, ja analysoivat ne päivystyksessä sijaitsevilla vieritestilaitteilla (pika crp-laite, pvk-laite sekä astrup-laite). Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa päivystyksessä työskentelevien sairaanhoitajien näkemyksiä vieritestipilotin sujuvuudesta, sekä sen vaikutuksesta potilaan hoitoprosessiin päivystyksessä. Lisäksi kartoitettiin mahdollisia jatkokehitysideoita. Tarkoituksena oli myös selvittää käyttäjien saamaa perehdytystä, lisäperehdytystarvetta sekä laadunvalvontaa vieritestauksen näkökulmasta, jotta vieritestaukseen liittyvää koulutusta voitaisiin jatkossa kehittää. Menetelmänä käytettiin kvantitatiivista kyselytutkimusta, joka lähetettiin yhteensä 80 päivystyksen sairaanhoitajille sähköisesti sähköpostin avulla. Kysely sisälsi niin määrällisiä kuin laadullisia osia, ja tulokset analysoitiin webropolin analysointityökaluja käyttäen. Kyselyn avulla saatiin tietoa sairaanhoitajien näkemyksistä vieritestaukseen liittyen. Lisäksi saatiin tietoa perehdytyksen onnistumisesta, sekä jatkokoulutustarpeista vieritestauksen suhteen. Tulokset osoittivat, että vieritestit toisaalta sujuvoittavat potilaan hoidon kulkua päivystyksessä, mutta niiden koettiin hankaloittavan sairaanhoitajan työn sujuvuutta. Vastaajien mielestä vieritestit nopeuttavat potilaan hoidon aloitusta/toteutusta etenkin rauhallisessa tilanteessa. Jatkossa vieritestikoulutuksessa tulisi paneutua laboratorion laadunvalvonnallisiin asioihin, sekä ongelmatilanteisiin varautumiseen, mm. ohjeistuksia parantamalla. Jatkossa koulutuksen toivottiin olevan moniammatillista ja käytäntöön pohjautuvaa.

The aim of this master´s thesis was to find out emergency department nurses thoughts about point of care testing (POCT) -pilot impacts on their work and patients treatment process. Also to examine, how nurses experienced introduction about point of care testing and quality controls and what needs they have for it in the future. In the Jorvi emergency department performed POCT-pilot, which last six months. During POCT- pilot nurses took certain blood tests and analyzed them with equipments, which was located in the emergency department. Point of care testing (POCT) is defined as any testing that is conducted outside the central clinical laboratory and near the patient. This study was quantitative survey. The questionnaire was sent to 80 emergency department nurses via email. The data was analyzed using Webropol software. The questionnaire provided information about nurses' views on point of care testing and its usability, as well as the success of introduction and further training needs. The results showed that point of care tests expedite patients care process in ed, but on the other hand complicate the nurses work. The users experienced, that point of care tests expedite the implementation of patient care, especially in non urgent situations. In the future point of care testing- introduction should focus on quality control issues as well as preparation for problem situations by improving guidelines. The users suggested multi-professional practice-based training.