Sydänkuntoutujien kokemuksia psykososiaalisesta tuesta kuntoutumisessa

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin, millaisia kokemuksia sydänkuntoutujilla oli kuntoutumisesta sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen, sekä millaista psykososiaalista tukea he tarvisivat ja saivat kuntoutumisessa. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa sydänkuntoutujien kuntoutumisesta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sydänkuntoutuksen kehittämisessä. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Keski-Suomen Sydänpiiri ry.

Tutkimus toteutettiin haastattelemalla neljää sydänkuntoutujaa. Sydänkuntoutujat olivat sepelvaltimotautikohtaukseen sairastuneita henkilöitä. Haastatteluaineisto analysoitiin teemoittelun ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

Sydänkuntoutujat kuvasivat sairastumiseen reagoimisesta, sairastumisen aiheuttamia negatiivisia ja positiivisia tuntemuksia, aktiivisuuttaan kuntoutujina, omaisten suhtautumista sairastumiseen sekä elämistä sairauden kanssa. Kuntoutujien kokemus kuntoutumisesta oli yleensä myönteinen. Kuntoutujat tarvitsivat psykososiaalisena tukena tietoa ja mahdollisuutta puhua kokemuksistaan. Psykososiaalisena tukena he saivat vertaistukea, tietoa erityisesti lääkärien ja kirjallisuuden kautta, sekä mahdollisuuden puhumiseen lääkärin tai vertaisten kanssa. Vertaistuki korostui itsenäisenä tukimuotona sekä yhdistyen tiedon saantiin ja puhumiseen. Tulosten perusteella kuntoutujat saivat sellaista psykososiaalista tukea, jota tarvitsivat.

Sydänkuntoutujat olivat aktiivisia ja itsenäisiä oman kuntoutumisensa edistämisessä ja heille riitti saamansa psykososiaalinen tuki. Kuntoutujat käyttivät vähänlaisesti julkisen terveydenhuollon kuntoutuspalveluja, mutta hyötyivät järjestötoiminnasta. Sydänkuntoutuksen kehittämisen kannalta on olennaista pohtia, millaisen vastuun kuntoutuja kykenee ottamaan kuntoutumisestaan ja miten tavoitetaan ne kuntoutujat, jotka tarvitsevat enemmän psykososiaalista tukea kuntoutumisessa.

The bachelor’s thesis studied how cardiac rehabilitants experienced their rehabilitation process and what kind of psychosocial support they needed and received during the rehabilitation. The aim of the thesis was to produce information on the cardiac rehabilitation process and the role of the psychosocial support in it. The results of the study can be utilised in the development of the cardiac rehabilitation. The topic of the thesis was given by Keski-Sydänpiiri ry, which is a regional branch of the Finnish Heart Association. The study material consists of the separate interviews of four cardiac rehabilitants. The rehabilitants were individuals who have suffered an acute coronary syndrome. As their experiences of cardiac rehabilitation process, the rehabilitants described their and their close ones’ reactions to acute disease, negative and positive feelings associated with the disease, their own activity in rehabilitating themselves, and everyday living with the disease. The rehabilitants had experienced their rehabilitation process rather positively. The rehabilitants needed informational and conversational psychosocial support. They received informational support especially via doctors and literature, and conversational support via doctors or peers. Third form of received psychosocial support was peer support, which stood out independently but as well combined informational and conversational support. The rehabilitants had received such psychosocial support they needed in rehabilitation. The rehabilitants were active in rehabilitating themselves and the psychosocial support they received was sufficient for them. They barely used the public health care rehabilitation services, but benefited significantly from the non-governmental heart organisation’s services and activities. In the development of the cardiac rehabilitation, it is essential to consider whether the rehabilitant is capable to independently manage their rehabilitation process, and how can the