Imetyksen onnistumista edistävät ja estävät tekijät terveydenhoitajien näkökulmasta

Abstract

Tutkimuksellisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät edistävät tai estävät imetyksen onnistumista terveydenhoitajien näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että opinnäytetyön tulosten perusteella terveydenhoitajat voivat kehittää antamaansa imetysohjausta.

Tutkimus toteutettiin kokonaistutkimuksena, jonka populaationa oli koko Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajat. Terveydenhoitajat vastasivat tutkimukseen sähköisellä kyselyllä. Kysely sisälsi Likert-tyyppisiä väittämiä sekä kysymyksiä imetykseen liittyvistä tekijöistä. Kyselyn vastaukset analysoitiin Tixel-taulukkolaskentaohjelmalla ja avoimet kysymykset käsiteltiin sisällön analyysillä.

Terveydenhoitajat työskentelivät lähes päivittäin imettävien äitien kanssa, omasivat mielestään laajan kokemuksen imetysohjauksesta ja kokivat annettavan imetysohjauksen yhtenäiseksi. Terveydenhoitajien mukaan äidit tietävät, kenen puoleen kääntyä imetysongelmissa, mutta toisaalta äidit voivat kuitenkin saada monia erilaisia neuvoja riippuen siitä keneltä kysyvät. Vastausten perusteella yksikään terveydenhoitaja ei kokenut, ettei tarvitsisi imetystietoudensa päivitystä.

Opinnäytetyön jatkotutkimuksena voisi selvittää keinoja, joilla terveydenhoitajien mielestä imetysohjauksesta tulisi yhtenäisempää kautta linjan. Lisäksi jatkotutkimuksena tehdystä opinnäytetyöstä voisi olla tutkimus, joka paneutuu raskaudenaikaiseen imetysohjaukseen, sen sisältöön ja ajankohtaan. Terveydenhoitajien työtä kehittäisi, jos tutkimukseen osallistuisi odottavia äitejä, joille aihe on ajankohtainen.

The meaning of this thesis was to establish the factors which promote or prevent the success in breastfeeding from public health nurses’ point of view. The goal of the thesis was that public health nurses are capable of improving their breastfeeding counselling based on the given results. This study was implemented as a complete numeration. The population of this study was consisted of public health nurses of maternity clinic and child health clinic who work in the area of Pori’s basic security. Public health nurses gave their answers to the study by a survey which was filled online. The survey consisted Likert-type statements and questions about the factors pertained breastfeeding. The answers of the survey were analysed by Tixel calculation programme. Open ended questions were processed by content analysis. According to the results, public health nurses worked nearly every day with breast- feeding mothers, possessed extensive experience from their own opinion and found given breastfeeding counselling united. According to the public health nurses, mothers know who to turn to when facing problems in breastfeeding. However, according to the nurses, mothers might be given several different advices depending on who they are asking from. By the answers no public health nurse found that they would not need updating about their knowledge from breastfeeding. The ways of making breastfeeding counselling more united from public health nurses’ opinion could be further study of this thesis. Additionally, another further study of this thesis could be a research which concentrates on antenatal breastfeeding counselling, its content and occasion. The way of developing public health nurses work could also be conducted if expectant mothers would attend to a study since the subject is current for them.