Vastaanottoprosessin kehittäminen osaksi toimivaa toimitusketjua
Haring, Niko (2019)
Haring, Niko
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019122027797
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019122027797
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tehtävänä oli kehittää Ponsse Oyj Vieremän toimipisteen nykyistä kokoonpanon varaston vastaanottoprosessia. Työssä tehtiin nykytilakuvaus vastaanottoprosessin kehityskohteiden paikantamiseksi. Nykytilakuvauksen jälkeen tehtävänä oli luoda paikannetuille kehityskohteille tarvittavia kehitysideoita. Opinnäytetyön tietoperustaan kerättiin tietoa internet-lähteistä ja ammattikirjallisuudesta.
Kehitystyössä käytettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvalitatiivisen menetelmän osuus antoi näkemystä vastaanoton nykytilanteeseen. Aineiston keruu tapahtui havainnoimalla ja suorittamalla vastaanottoja. Lisäksi aineisto kerättiin haastattelemalla kohdeyrityksen henkilökuntaa. Kvantitatiivisessa osuudessa tarkastelu perustui vastaanoton läpimenoajan mittauksen ja vastaanottohäiriöiden tulosten vertailuun ja analysoimiseen.
Vastaanoton läpimenoajan mittauksessa käytettiin mittauslomakkeita, joiden tietoja voitiin analysoida. Vastaanottohäiriöiden mittauksessa käytettiin häiriöilmoituslomakkeita. Saatujen tietojen perusteella voitiin häiriöitä analysoida ja paikantaa ongelmien juurisyyt.
Vastaanottoprosessin kehityksen kehityskohteiksi havaittiin saapuvien lähetyksien pakkaukset, lähetyslistat ja nimikkeiden merkkaaminen. Havaintojen ja tutkimuksen perusteella kehitysideoiksi ja jatkokehityksen kohteiksi plan for every part-prosessi (PFEP), vastaanotossa tapahtuvien häiriöiden kirjaaminen varastonhallintajärjestelmän kautta sähköisesti ja mittari vastaanoton läpimenoaikaan.
Kehityskohteiden toteuttaminen rajattiin opinnäytetyön ulkopuolelle.
Kehitystyössä käytettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvalitatiivisen menetelmän osuus antoi näkemystä vastaanoton nykytilanteeseen. Aineiston keruu tapahtui havainnoimalla ja suorittamalla vastaanottoja. Lisäksi aineisto kerättiin haastattelemalla kohdeyrityksen henkilökuntaa. Kvantitatiivisessa osuudessa tarkastelu perustui vastaanoton läpimenoajan mittauksen ja vastaanottohäiriöiden tulosten vertailuun ja analysoimiseen.
Vastaanoton läpimenoajan mittauksessa käytettiin mittauslomakkeita, joiden tietoja voitiin analysoida. Vastaanottohäiriöiden mittauksessa käytettiin häiriöilmoituslomakkeita. Saatujen tietojen perusteella voitiin häiriöitä analysoida ja paikantaa ongelmien juurisyyt.
Vastaanottoprosessin kehityksen kehityskohteiksi havaittiin saapuvien lähetyksien pakkaukset, lähetyslistat ja nimikkeiden merkkaaminen. Havaintojen ja tutkimuksen perusteella kehitysideoiksi ja jatkokehityksen kohteiksi plan for every part-prosessi (PFEP), vastaanotossa tapahtuvien häiriöiden kirjaaminen varastonhallintajärjestelmän kautta sähköisesti ja mittari vastaanoton läpimenoaikaan.
Kehityskohteiden toteuttaminen rajattiin opinnäytetyön ulkopuolelle.