Negatiivisen palautteen vaikutus hoitajiin Kiilarinteen palvelukodissa hoitajien kokemana

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää medialta sekä asukkailta ja omaisilta saadun negatiivisen palautteen vaikutuksia työhyvinvointiin hoitajien kokemana Kiilarinteen palvelukodissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitajien työhyvinvoinnin kehittämiseen kyseisessä organisaatiossa.

Työ toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena, ja aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake luotiin itse ja se pohjautui tutkimuskysymyksin, jotka ovat: Millaisena hoitajat kokevat negatiivisen palautteen? Miten hoitajat käsittelevät negatiivista palautetta? Miten negatiivinen palaute vaikuttaa työhyvinvointiin hoitajien kokemana? Kyselylomake jaoteltiin tutkimuskysymyksien pohjalta kuuteen osaan. Osiot olivat negatiivisen palautteen saaminen henkilökohtaisesti, negatiivisen palautteen saaminen medialta, negatiivisen palautteen käsittely, sekä negatiivisen palautteen vaikutus työhyvinvointiin. Kyselylomakkeessa kysymyksinä käytettiin sekamuotoisia kysymyksiä ja monivalintakysymyksiä. Kohderyhmänä oli Kiilarinteen palvelukodin vakituiset työntekijät, ja lomakkeita jaettiin kaikille heille eli yhteensä 40kpl. Vastausprosentti oli 37,5%, kun vastauksia saatiin yhteensä viisitoista. (n=15).

Tulosten mukaan eniten työmotivaatiota heikentävänä koettiin omaisilta saatu palaute. Työssäjaksamiseen oli myös eniten heikentävä vaikutus omaisilta saadulla palautteella. Asukkailta ja medialta saadulla palautteella vastausprosentti oli sama tarkasteltaessa niiden vaikutuksia työssäjaksamiseen heikentävästi. Eniten heikentäviä vaikutuksia työilmapiiriin oli medialta saadulla palautteella, kun taas vähiten työilmapiiriin heikentävästi koettiin vaikuttavan omaisilta saatu palaute. Vähiten minkäänlaisia vaikutuksia työilmapiiriin koettiin asukkaiden antamalla palautteella. Eniten työn kuormittavuutta lisäävänä koettiin asukkailta saatu negatiivinen palaute. Vähiten vaikutuksia työn kuormittavuuteen koettiin olevan medialta saadulla palautteella. Työstressin kokemiseen heikentävästi vaikutti eniten asukkailta saatu palaute. Vähiten vaikutusta työstressin kokemiseen oli medialta saadulla palautteella.

Jatkotutkimusideana ehdotetaan selvitystä positiivisen palautteen saamisesta ja positiivisen palautteen saamisen vaikutuksista työhyvinvointiin. Lisäksi aiheeseen liittyen voisi tehdä erilaisia projektimuotoisia töitä yksikköön, esimerkiksi suunnitella ja toteuttaa koulutuspäivän liittyen palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen oikein.

The purpose of this thesis was to investigate the impact of negative feedback received from the media, residents and relatives on the well-being of nurses at the Kiilarinne elderly home. The goal of this thesis was to produce information for the development of the well-being at work of the nurses in the organization.

The work was carried out as a quantitative study and the data was collected through a questionnaire. The questionnaire was created by ourselves and was based on research questions that are: How do nurses feel about negative feedback? How do nurses handle negative feedback? How does negative feedback affect well-being at work as experienced by nurses? The questionnaire was divided into six sections based on the research questions. The sections included receiving negative feedback in person, receiving negative feedback from the media, handling negative feedback, and the impact of negative feedback on well-being at work. The questionnaire consisted of multiple-choice questions. The target group was the regular employees of the Kiilarinne elderly home, and a total of 40 forms were distributed to them. The response rate was 37.5%, with a total of fifteen responses. (N = 15).

According to the results, the feedback received from relatives was the most perceived as weakening work motivation. Feedback from family members also had the most detrimental effect on job retention. Feedback from residents and the media showed the same response rate when looking at their impact on job retention. Feedback from the media had the most detrimental effects on the work atmosphere, while feedback received from relatives was the least detrimental to the work atmosphere. The least impact on the working atmosphere was felt by the feedback from residents. Negative feedback received from residents was the most felt to increase the workload. Feedback from the media was seen to have the least impact on workload. Feedback from residents was the main contributor to experiencing work-related stress. Feedback from the media had the least impact on experiencing work stress.

As a follow-up idea, it is proposed to investigate how to get positive feedback and the effects of getting positive feedback on well-being at work. In addition, various project-related work could be done on the topic in the unit, for example, to plan and execute a training day related to giving and receiving feedback correctly.