Comparing two sample preparations in diesel analytics and the effects of weathering on diesel
Ketola, Mira (2011)
Ketola, Mira
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104084050
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104084050
Tiivistelmä
Suomessa hiilivedyt ovat yleisin maaperän pilaaja. Tämän vuoksi hiilivetyanalytiikkaa kehitetään jatkuvasti. Työn tarkoituksena oli kehittää diesel fraktioiden analytiikkaa vertaamalla Soxhlet-uuttoa ja uuttamista ultraäänen avulla ja selvittää säistymisen vaikutukset dieseliin. Tutkimuksen ensimmäinen tavoite oli selvittää, kummalla näytteen esikäsittelymenetelmistä oli parempi toistettavuus ja kumpi oli tämän vuoksi luotettavampi. Toinen tavoite oli saada selville Nesteen dieselin ja maassa vapaana faasina olleen dieselin kromatogrammien erot.
Kummassakin tapauksessa näytteet mitattiin kaasukromatografilla, jossa detektorina oli liekki-ionisaatiodetektori. Ultraäänihauteen esikäsittely oli tehty jo aikaisemmin diplomityönä. Siinä tutkimuksessa tehtiin myös eri puhdistukset maalle, joita tässä työssä tutkittiin. Maata voidaan puhdistaa eri tavoin ja tässä työssä maata oli käsitelty vetyperoksidilla, tensidillä ja stabilisaattorilla.
Kvalitatiivisesta osasta nähdään, että Nesteen diesel ja säistynyt, vapaana faasina ollut diesel eroavat toisistaan, kun Nesteen dieselin piikit ovat suuremmalla retentioajalla ja säistyneellä, vapaana faasina maassa olleella dieselillä ne ovat taas pienemmällä. Kvantitatiivisessa osassa Nesteen dieselin standardisuoraan verratut näytteet antoivat melkein puolet pienemmän vasteen kuin säistyneen dieselin standardisuoraan verratut näytteet.
Tuloksista voidaan päätellä, että diesel muuttuu maassa säistymisen seurauksena, jolloin öljyhiilivetyketjut muuttuvat pienemmiksi. Rinnakkaisnäytteet olivat melko samanlaiset Soxhlet-uuttoa käytettäessä, kun taas ultraääniuutossa ne erosivat toisistaan melko paljon, josta voidaan päätellä, että Soxhlet-uutossa toistettavuus on parempi.
Kummassakin tapauksessa näytteet mitattiin kaasukromatografilla, jossa detektorina oli liekki-ionisaatiodetektori. Ultraäänihauteen esikäsittely oli tehty jo aikaisemmin diplomityönä. Siinä tutkimuksessa tehtiin myös eri puhdistukset maalle, joita tässä työssä tutkittiin. Maata voidaan puhdistaa eri tavoin ja tässä työssä maata oli käsitelty vetyperoksidilla, tensidillä ja stabilisaattorilla.
Kvalitatiivisesta osasta nähdään, että Nesteen diesel ja säistynyt, vapaana faasina ollut diesel eroavat toisistaan, kun Nesteen dieselin piikit ovat suuremmalla retentioajalla ja säistyneellä, vapaana faasina maassa olleella dieselillä ne ovat taas pienemmällä. Kvantitatiivisessa osassa Nesteen dieselin standardisuoraan verratut näytteet antoivat melkein puolet pienemmän vasteen kuin säistyneen dieselin standardisuoraan verratut näytteet.
Tuloksista voidaan päätellä, että diesel muuttuu maassa säistymisen seurauksena, jolloin öljyhiilivetyketjut muuttuvat pienemmiksi. Rinnakkaisnäytteet olivat melko samanlaiset Soxhlet-uuttoa käytettäessä, kun taas ultraääniuutossa ne erosivat toisistaan melko paljon, josta voidaan päätellä, että Soxhlet-uutossa toistettavuus on parempi.