Stressin kokeminen ja hallinta nuoruudessa
Korhonen, Marjo; Kolsi, Katariina (2011)
Korhonen, Marjo
Kolsi, Katariina
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104134236
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104134236
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Kouvolan seudun nuorten stressinhallinta- ja ehkäisykeinoja sekä kuinka paljon haitallista stressiä nuoret kokevat. Pyrkimyksenä oli myös saada selville, kuinka opiskeluterveydenhoitaja on nuorten käytettävissä ja tukena stressinhallinnassa. Opinnäytetyö perustuu nuorten näkemykseen asiasta.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeella marras-joulukuun 2010 aikana Kouvolan lyseon lukion ja Kouvolan seudun ammattiopiston toisen lukuvuoden oppilailta (N=70). Aineiston keruun jälkeen vastaukset analysoitiin SPSS-ohjelmaa apuna käyttäen. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että noin puolet (57 %) nuorista koki haitallista stressiä vähintään kuukausittain. Naisilla stressiä ilmeni huomattavasti miehiä useammin. Myös koulutuslinjoittain stressin määrän kokeminen vaihteli jonkin verran. Stressinhallinnassa nuoret käyttivät apunaan eniten ajatteluun liittyviä keinoja. Naisista ja miehistä molemmista niitä käyttivät lähes puolet (47 %) vastaajista. Myös fyysiset stressinhallintakeinot olivat suosittuja vastaajien keskuudessa. Niistä eniten stressinhallinnassa apunaan nuoret käyttivät liikuntaa, riittävää lepoa sekä säännöllistä ateriarytmiä.
Keskusteluapu oli yleisin opiskeluterveydenhoitajalta stressinhallintaan saatu tuen muoto, jota reilusti yli puolet (63 %) vastaajista koki saavansa. Nuoret kuitenkin toivoivat opiskeluterveydenhoitajan olevan enemmän heidän käytettävissään. Luotettavampaa ja rennompaa ilmapiiriä toivoi myös suuri joukko vastaajistamme.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeella marras-joulukuun 2010 aikana Kouvolan lyseon lukion ja Kouvolan seudun ammattiopiston toisen lukuvuoden oppilailta (N=70). Aineiston keruun jälkeen vastaukset analysoitiin SPSS-ohjelmaa apuna käyttäen. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että noin puolet (57 %) nuorista koki haitallista stressiä vähintään kuukausittain. Naisilla stressiä ilmeni huomattavasti miehiä useammin. Myös koulutuslinjoittain stressin määrän kokeminen vaihteli jonkin verran. Stressinhallinnassa nuoret käyttivät apunaan eniten ajatteluun liittyviä keinoja. Naisista ja miehistä molemmista niitä käyttivät lähes puolet (47 %) vastaajista. Myös fyysiset stressinhallintakeinot olivat suosittuja vastaajien keskuudessa. Niistä eniten stressinhallinnassa apunaan nuoret käyttivät liikuntaa, riittävää lepoa sekä säännöllistä ateriarytmiä.
Keskusteluapu oli yleisin opiskeluterveydenhoitajalta stressinhallintaan saatu tuen muoto, jota reilusti yli puolet (63 %) vastaajista koki saavansa. Nuoret kuitenkin toivoivat opiskeluterveydenhoitajan olevan enemmän heidän käytettävissään. Luotettavampaa ja rennompaa ilmapiiriä toivoi myös suuri joukko vastaajistamme.