Toiminnallisen kuntoutuksen merkitys mielenterveyskuntoutujien toimintakykyyn kuntoutumiskeskus Jopissa.

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mielenterveyskuntoutujien mahdollisia toimintakyvyn muutoksia kuntoutujien näkökulmasta kuntoutumisjakson aikana. Tavoitteena oli tuottaa kuntoutusmittari kuntoutumiskeskukseen ja selvittää kuntoutujien kokemuksia toimintakyvyn muutoksiin vaikuttaneista tekijöistä. Kuntoutujat saivat myös esittää muutostoivomuksia kuntoutumiskeskuksen toimintaan. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla kuntoutumiskeskuksen kuntoutujilta keväällä 2010. Kyselylomakkeita vietiin 55 kappaletta, joihin vastasi 44 kuntoutujaa. Vastausprosentiksi muodostui 80 %. Suurin osa kuntoutujista koki oman toimintakykynsä parantuneen kuntoutumisjaksolla. Vain vaatehuoltoa, siisteyttä, henkilökohtaista hygieniaa ja päivittäistä ulkoliikuntaa koskevissa kohdissa enemmistö kuntoutujista ei ollut kokenut muutosta. Oman toimintakyvyn muutoksiin vaikuttavista tekijöistä kysyttäessä suurin osa (70 %) kuntoutujista piti henkilökunnan vaikutusta huomattavana. Laajin vaikutus oli Jopissa tehtävillä työtehtävillä. Suurin osa kuntoutujista koki vaikuttavina tekijöinä myös yhteisöllisyyttä, henkilökunnan panosta, omaa motivaatiota kuntoutumiseen, vertaistukea ja lääkitystä. Kyselyn lopussa olevaan avoimeen muutosehdotuskysymykseen kuntoutujat vastasivat toivovansa henkilökunnalta lisää aikaa sekä ymmärrystä, parempia työllistymismahdollisuuksia ja suurempaa kannustusrahaa.

The purpose of the present thesis is to inspect how mental rehabilitants experience change in their ability to function during the rehabilitation progress. The objective of the study was to develop a rehabilitation scale for the rehabilitation center and to inspect which factors the rehabilitants considered to have had an effect on their ability to function. The rehabilitants were also given a chance to write down their own ideas and wishes on what changes should be done in the rehabilitation center.

The quantitative method was employed in the present thesis. Material for the thesis was collected in spring 2010 by using a structured questionnaire that was handed out to the rehabilitants in the rehabitation center. Out of 55 questionnaires that were sent, 44 were answered. Final response rate was 80 %.

The survey showed that most of the rehabilitants felt that their ability to function had improved during their rehabilitation process. Only in subjects of personal hygiene, daily excercise and personal management of clothing, most of the rehabilitants did not see any change in their ability to function.

When asked about the factors that have affected the rehabilitants ability to function, majority (70 %) of them considered the effort of the staff to be an especially important factor. Rehabilitants also felt that the jobs they do in the rehabilitation center had an wide impact. Majority of the rehabilitants also considered things like personal motivation, medication, sense of community, peer support and the effort made by the staff to be important factors.

In the last part of the questionnaire, the rehabilitants were given the chance to express their own ideas of improvement for the rehabilitation center. Rehabilitants hoped for bigger compensation from the jobs, more time and understanding from the staff and better chances of employment after the rehabilitation period.