Lasten huomioiminen aikuispsykiatriassa
Ohlsson, Carita (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001261578
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001261578
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tiivistetysti kuvata, miten lasten huomioiminen aikuispsykiatriassa toteutuu. Tutkimuksessa haettiin vastauksia siihen, miten vanhemman mielenterveysongelmat vaikuttavat lapseen, mitkä ovat aikuisten mielenterveyspalveluissa käytettävät menetelmät lapsen huomioimiseen ja toteutuuko lasten huomioiminen aikuisten mielenterveyspalveluissa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Satasairaala.
Opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen tekeminen aloitettiin kirjallisuushaulla elokuussa 2019. Aineistoa ja alkuperäistutkimuksia haettiin Finna-, PubMed-, EBSCO-, Medic- ja Google Scholar-tietokannoista aikavälinä 2009-2019. Tietokantojen lisäksi aineistoa haettiin manuaalisesti. Lähdeaineiston valinnassa käytettiin sisäänotto- ja poissulkukriteerejä. Tutkimusten luotettavuutta arvioitiin CASP-kriteerien mukaisesti.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella lapsen huomioimista aikuisten mielenterveyspalveluissa heikentävät tekijät voitiin jakaa neljään luokkaan. Haasteita löytyi tutkimusten perusteella perheen, työntekijöiden, organisaation ja yhteiskunnan tasolta. Lasten huomioimiseen aikuisten mielenterveyspalveluissa liittyvien haasteiden lisäksi toiseksi pääluokaksi nousivat käytössä olevat menetelmät lasten huomioimiseksi. Kolmanneksi pääluokaksi tutkimusongelmien perusteella saatiin vanhempien mielenterveysongelmien vaikutukset lapsiin. Vanhempien mielenterveysongelmat altistavat lapset kehityksellisille ongelmille, psykiatrisille häiriöille ja somaattisille sairauksille lapsuudessa ja aikuisuudessa. Lasten huomioimiseen käytettävillä menetelmillä oli tutkimusten perusteella saatu hyviä tuloksia vanhemmuuden tukemiseksi, lasten pärjäävyyden lisäämiseksi ja ylisukupolvisten ongelmien kierteen katkaisemiseksi. Menetelmien käytöstä ei kuitenkaan löytynyt yhtenäistä linjaa.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella lasten huomioimisen toteutumista aikuisten mielenterveyspalveluissa heikentävät useat tekijät. Käytössä olevilla menetelmillä on kuitenkin saatu hyviä tuloksia lasten ja perheiden hyvinvoinnin parantamiseksi ja ongelmien ylisukupolvisen kierteen katkaisemiseksi. Suurimpana haasteena jatkoon jää, miten saadaan toimivat menetelmät kliiniselle tasolle niin, että jokainen lapsi saa tarvittavan tuen, kun vanhempi sairastuu.
Opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen tekeminen aloitettiin kirjallisuushaulla elokuussa 2019. Aineistoa ja alkuperäistutkimuksia haettiin Finna-, PubMed-, EBSCO-, Medic- ja Google Scholar-tietokannoista aikavälinä 2009-2019. Tietokantojen lisäksi aineistoa haettiin manuaalisesti. Lähdeaineiston valinnassa käytettiin sisäänotto- ja poissulkukriteerejä. Tutkimusten luotettavuutta arvioitiin CASP-kriteerien mukaisesti.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella lapsen huomioimista aikuisten mielenterveyspalveluissa heikentävät tekijät voitiin jakaa neljään luokkaan. Haasteita löytyi tutkimusten perusteella perheen, työntekijöiden, organisaation ja yhteiskunnan tasolta. Lasten huomioimiseen aikuisten mielenterveyspalveluissa liittyvien haasteiden lisäksi toiseksi pääluokaksi nousivat käytössä olevat menetelmät lasten huomioimiseksi. Kolmanneksi pääluokaksi tutkimusongelmien perusteella saatiin vanhempien mielenterveysongelmien vaikutukset lapsiin. Vanhempien mielenterveysongelmat altistavat lapset kehityksellisille ongelmille, psykiatrisille häiriöille ja somaattisille sairauksille lapsuudessa ja aikuisuudessa. Lasten huomioimiseen käytettävillä menetelmillä oli tutkimusten perusteella saatu hyviä tuloksia vanhemmuuden tukemiseksi, lasten pärjäävyyden lisäämiseksi ja ylisukupolvisten ongelmien kierteen katkaisemiseksi. Menetelmien käytöstä ei kuitenkaan löytynyt yhtenäistä linjaa.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella lasten huomioimisen toteutumista aikuisten mielenterveyspalveluissa heikentävät useat tekijät. Käytössä olevilla menetelmillä on kuitenkin saatu hyviä tuloksia lasten ja perheiden hyvinvoinnin parantamiseksi ja ongelmien ylisukupolvisen kierteen katkaisemiseksi. Suurimpana haasteena jatkoon jää, miten saadaan toimivat menetelmät kliiniselle tasolle niin, että jokainen lapsi saa tarvittavan tuen, kun vanhempi sairastuu.