Virtaaman sekä kiintoaine- ja ravinnekuormituksen mittaaminen virtaavissa vesissä jatkuvatoimisilla mittalaitteilla
Piipanoja, Johanna (2011)
Piipanoja, Johanna
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104204594
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104204594
Tiivistelmä
Vesiensuojelu sai Suomessa alkunsa 1960-luvulla. Nykyään vesiensuojelun keskeisimpiä tavoitteita on saada maatalouden päästöt kuriin. Maatalouden vesiensuojelussa tulisi ehkäistä maa-aineksen eroosiota ja vähentää lannoitusta. Eroosion seurauksena maa-ainesta huuhtoutuu vesistöihin, ja tämän on havaittu heikentävän veden fysikaalista laatua. Vesi kuljettaa pelloilta myös ravinteita. Niiden huuhtoutuminen tapahtuu usein nopeina pulsseina. Jatkuvatoiminen veden laadun mittaus antaa uutta ja tarkempaa tietoa peltovaltaisen valuma-alueen ravinnekuormituksesta. Vedenlaatua seurataan, jotta vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta ja sen vaikutuksia pystytään arvioimaan.
Työssä tutkitaan kolmelta maatalousvaikutteiselta valuma-alueelta jatkuvatoimisilla vedenlaatumittareilla kerättyjä vedenlaatuaineistoja. Kaikissa kohteissa mitattiin vedenlaadun lisäksi pinnankorkeutta. Jatkuvatoimisen datan lisäksi kustakin kohteesta on otettu vesinäytteitä laboratoriossa analysoitavaksi. Vesinäytteillä varmistetaan jatkuvatoimisten mittalaitteiden tuottaman datan laatu, ja niistä voidaan laskea sellaisia kuormitusarvoja, joita mittalaitteet eivät suoraan mittaa.
Tuloksissa käy ilmi, että sekä kiintoaineen että ravinteiden kuormitushuiput saavutetaan virtaamahuippujen yhteydessä. Suurimmat kuormitusajankohdat sijoittuvat kasvukauden ulkopuolelle, kevättulvien ja syyssateiden aikaan.
Työssä havaittiin, että säännöllisellä laitteiden huoltamisella ja kalibroimisella taataan korkealaatuinen, luotettava data. Laitteet soveltuvat hyvin virtaavien vesien laadun mittaamiseen, kun jokaisen kohteen huolto- ja kalibrointivälit suunnitellaan kohteen vaatimalla tavalla.
Työssä tutkitaan kolmelta maatalousvaikutteiselta valuma-alueelta jatkuvatoimisilla vedenlaatumittareilla kerättyjä vedenlaatuaineistoja. Kaikissa kohteissa mitattiin vedenlaadun lisäksi pinnankorkeutta. Jatkuvatoimisen datan lisäksi kustakin kohteesta on otettu vesinäytteitä laboratoriossa analysoitavaksi. Vesinäytteillä varmistetaan jatkuvatoimisten mittalaitteiden tuottaman datan laatu, ja niistä voidaan laskea sellaisia kuormitusarvoja, joita mittalaitteet eivät suoraan mittaa.
Tuloksissa käy ilmi, että sekä kiintoaineen että ravinteiden kuormitushuiput saavutetaan virtaamahuippujen yhteydessä. Suurimmat kuormitusajankohdat sijoittuvat kasvukauden ulkopuolelle, kevättulvien ja syyssateiden aikaan.
Työssä havaittiin, että säännöllisellä laitteiden huoltamisella ja kalibroimisella taataan korkealaatuinen, luotettava data. Laitteet soveltuvat hyvin virtaavien vesien laadun mittaamiseen, kun jokaisen kohteen huolto- ja kalibrointivälit suunnitellaan kohteen vaatimalla tavalla.