Vuorovaikutus seksuaaliterveysneuvonnassa terveydenhoitajan ja nuoren asiakkaan välillä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata terveydenhoitajan ja nuoren välistä vuorovaikutusta seksuaaliterveysneuvonnassa. Tutkimuksessa kuvattiin millaista vuorovaikutus on terveydenhoitajan ja nuoren välillä seksuaaliterveysneuvonnassa, minkälaisia kohtaamisen työmenetelmiä terveydenhoitajilla on käytössä sekä terveydenhoitajan ja nuoren subjektiivisia kokemuksia vuorovaikutustilanteesta. Tavoitteena on kehittää terveydenhoitajan ja nuoren välistä vuorovaikutusta seksuaaliterveysneuvonnassa.

Tutkimus oli kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin videoimalla seksuaaliterveysneuvontatilanteita opiskeluterveydenhuollossa. Lisäksi terveydenhoitajat ja nuoret kirjoittivat subjektiivisen kokemuksen vuorovaikutustilanteesta paperille. Tutkimukseen osallistui kolme terveydenhoitajaa ja viisi nuorta. Videomateriaali analysoitiin tutkimusta varten laaditulla analysointilomakkeella kvalitatiivisesti sekä kvantitatiivisen tutkimuksen keinoja käyttäen. Subjektiivisista kokemuksista laadittiin yhteenveto.

Tutkimustulosten mukaan vuorovaikutuksen elementeistä avoimuus, aitous, empatia, vastavuoroisuus, kuuntelu ja ymmärrys toteutuivat vuorovaikutuksessa melko hyvin. Terveydenhoitajien hyväksyntä toteutui hyvin. Terveydenhoitajien sanaton viestintä koostui toiminta-, merkki- ja välinekommunikaatiosta. Sanaton viestintä oli pääosin luontevaa ja sanallista viestintää tukevaa. Kohtaamisen työmenetelmistä terveydenhoitajat käyttivät interventiivistä haastattelua sekä osittain ratkaisukeskeistä työtapaa ja seksuaaliterveysanamneesia. Seksuaaliterveysneuvonnan vuorovaikutuksessa toteutui asiantuntijakeskeinen orientaatio. Terveydenhoitajat antoivat pääosin nuorille luvan puhua seksuaalisuudestaan vuorovaikutuksen elementtien ja sanattoman viestinnän kautta. Rajattua tietoa nuoret saivat riittävästi ja kohdennetusti. Subjektiivisten kokemusten perusteella vuorovaikutustilanteet koettiin suurimmaksi osaksi hyvinä ja positiivisina.

Seksuaaliterveysneuvonnassa vuorovaikutus oli tulosten perusteella kokonaisuudessaan luontevaa. Seksuaaliterveysneuvontaan sopivat työmenetelmät tulisi ottaa laajemmin ja vakiintuneemmin käyttöön. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä terveydenhoitajien vuorovaikutus- ja kohtaamistaitoja sekä suunniteltaessa terveydenhoitajien täydennyskoulutusta.

The purpose of the present study was to describe the interaction between a public health nurse and a young client in sexual health counseling. In addition to the description of the interaction, the working practices that public health nurses employ in encountering a client and the subjective experiences of both the public health nurses and the young clients in the occasions of interaction were described in the study. The aim of the study was to develop interaction between public health nurse and a young person in sexual health counseling.

The present study was qualitative, and the data was collected by video recording sessions of sexual health counseling in student health care. In addition, both the public health nurses and the clients elaborated on their subjective experiences on the interaction situation in writing. Three public health nurses and five young clients participated in the study. The video material was analyzed qualitatively and quantitatively by using an analysis form composed for the study. Furthermore, the subjective experiences of the participants were summarized.

According to the results, such elements of interaction as openness, genuineness, empathy, reciprocity, listening and understanding were achieved in the interaction quite well. Furthermore, acceptance shown the public health nurses was accomplished well. The public health nurses’ non-verbal communication consisted of action communication, signal communication and implementation communication. Non-verbal communication was mainly natural and served as a support for verbal communication. Out of the working practices of encountering a client, the nurses employed an intervention interview and, partially, the solution-centered method and sexual health anamnesis. Expert-centered orientation was achieved in the interaction related to sexual health counseling. The public health nurses mainly allowed the students to communicate about their sexuality non-verbally and via the elements of interaction. The students received limited information sufficiently and with allocation. According to the subjective experiences, the interaction situations were experienced as being good and positive.

The results of the study show that interaction was altogether natural in sexual health counseling. The working practices suitable for sexual health counseling should become more established and should be used more widely. The results of the study can be utilized in improving the interaction skills of public health nurses and in the planning of further education for public health nurses.