Kyberrikollisuuden esiintyminen Suomessa
Savela, Iina (2020)
Savela, Iina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001281647
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001281647
Tiivistelmä
Kyberrikollisuus on kasvava ilmiö, joka vaikuttaa niin yritysten kuin yksityishenkilöidenkin elämään internetissä. Kyber- tai verkkorikollisuutta on kahta tyyppiä: tietoverkkoihin kohdistuvaa ja niiden avulla tehtävää. Kyberrikos ei ole terminä rikoslain mukainen, mutta se on vakiintunut yleiseen käyttöön niin viranomaisten kuin mediankin keskuudessa.
Tässä tutkimuksellisessa opinnäytetyössä käsitellään Suomessa esiintyviä kyberrikostyyppejä sekä viranomaisten keinoja torjua ja tutkia verkkorikollisuutta. Tutkimus on tarkoitettu verkkorikollisuudesta ja tietoturvasta kiinnostuneille henkilöille sekä poliisiksi opiskeleville tai aiheen parissa työskenteleville. Työn tarkoitus on kattaa perusteet ja tarjota tietoa selkeällä ja yleiskielisellä tavalla. Opinnäytetyön lähteinä on käytetty pääasiassa vuodesta 2015 eteenpäin julkaistua materiaalia, sillä aihe on varsin ajankohtainen ja osa rikosnimikkeistä on kirjattu lakiin vasta vuonna 2015.
Työn avulla voidaan tutustua erilaisiin tapoihin, joilla verkkorikollisuus voi näkyä tavallisessa arjessa. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tutkimus, jonka lukijalla ei tarvitse olla ymmärrystä tietotekniikasta. Toinen päätavoite on lisätä tietoa kyberrikollisuudesta ja -turvallisuudesta sekä muistuttaa, että jokaisen tulee huolehtia omasta tietoturvastaan.
Myös Suomessa on nähtävissä paljon kyberrikollisuutta ja sen esiintyminen on ollut viime vuosina kasvussa. Verkkorikollisuus ylittää usein maarajat, mikä vaikeuttaa sen tutkimista. Kaikki verkkorikosten uhrit eivät myöskään häpeän tai muun syyn vuoksi tee rikosilmoitusta poliisille, minkä vuoksi kyberrikollisuudesta puhutaan usein piilorikollisuutena.
Suomessa on erilaisia viranomaistahoja, jotka tutkivat ja ennaltaehkäisevät verkkorikollisuutta sekä tiedottavat siitä kansalaisille ja yrityksille. Keskusrikospoliisiin perustettu Kyberrikostorjuntakeskus ja Traficomin Kyberturvallisuuskeskus ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka valtiotasollakin on varauduttu verkkorikollisuuden kasvuun.
Opinnäytetyön tuloksena on havaittu, että yksilön vastuu on entistä suurempi toimittaessa kyberrikollisuutta vastaan. Yksityishenkilöt ja yrityksen työntekijät ovat tärkeässä roolissa rikoksien ehkäisemisessä ja yleisen tietoturvan ylläpitämisessä. Yritysten tulee myös jatkuvasti tavoitella parempaa tietoturvaa ja pitää huolta siitä, että niin yrityksen oma data kuin potentiaalinen asiakasdata pysyy tallessa ja varmistettuna.
Tässä tutkimuksellisessa opinnäytetyössä käsitellään Suomessa esiintyviä kyberrikostyyppejä sekä viranomaisten keinoja torjua ja tutkia verkkorikollisuutta. Tutkimus on tarkoitettu verkkorikollisuudesta ja tietoturvasta kiinnostuneille henkilöille sekä poliisiksi opiskeleville tai aiheen parissa työskenteleville. Työn tarkoitus on kattaa perusteet ja tarjota tietoa selkeällä ja yleiskielisellä tavalla. Opinnäytetyön lähteinä on käytetty pääasiassa vuodesta 2015 eteenpäin julkaistua materiaalia, sillä aihe on varsin ajankohtainen ja osa rikosnimikkeistä on kirjattu lakiin vasta vuonna 2015.
Työn avulla voidaan tutustua erilaisiin tapoihin, joilla verkkorikollisuus voi näkyä tavallisessa arjessa. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tutkimus, jonka lukijalla ei tarvitse olla ymmärrystä tietotekniikasta. Toinen päätavoite on lisätä tietoa kyberrikollisuudesta ja -turvallisuudesta sekä muistuttaa, että jokaisen tulee huolehtia omasta tietoturvastaan.
Myös Suomessa on nähtävissä paljon kyberrikollisuutta ja sen esiintyminen on ollut viime vuosina kasvussa. Verkkorikollisuus ylittää usein maarajat, mikä vaikeuttaa sen tutkimista. Kaikki verkkorikosten uhrit eivät myöskään häpeän tai muun syyn vuoksi tee rikosilmoitusta poliisille, minkä vuoksi kyberrikollisuudesta puhutaan usein piilorikollisuutena.
Suomessa on erilaisia viranomaistahoja, jotka tutkivat ja ennaltaehkäisevät verkkorikollisuutta sekä tiedottavat siitä kansalaisille ja yrityksille. Keskusrikospoliisiin perustettu Kyberrikostorjuntakeskus ja Traficomin Kyberturvallisuuskeskus ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka valtiotasollakin on varauduttu verkkorikollisuuden kasvuun.
Opinnäytetyön tuloksena on havaittu, että yksilön vastuu on entistä suurempi toimittaessa kyberrikollisuutta vastaan. Yksityishenkilöt ja yrityksen työntekijät ovat tärkeässä roolissa rikoksien ehkäisemisessä ja yleisen tietoturvan ylläpitämisessä. Yritysten tulee myös jatkuvasti tavoitella parempaa tietoturvaa ja pitää huolta siitä, että niin yrityksen oma data kuin potentiaalinen asiakasdata pysyy tallessa ja varmistettuna.