Tietojen pyytäminen kolmannelta taholta Kelan etuusprosessissa
Raittinen, Kirsi (2011)
Raittinen, Kirsi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104295291
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104295291
Tiivistelmä
Kansaneläkelaitos toimeenpanee suomalaista sosiaaliturvaa laajalti. Asiakkaille eri tilanteissa myönnettäviä etuuksia on useita kymmeniä ja näitä etuuksia sääteleviä lakeja ja asetuksia on paljon. Etuuslainsäädännön lisäksi toimenpanoa säätelevät myös erilaiset hallinnolliset lait, jotka myötävaikuttavat etuuspäätösten tekemiseen.
Asiakkaan hakiessa etuutta Kelasta hänen tulee toimittaa hakemuksensa liitteeksi erinäinen joukko liitteitä ja selvityksiä. Aina ei asiakas kuitenkaan syystä tai toisesta toimita liitettä. Tällaisessa tilanteessa tulee kyseeseen selvitysten pyytäminen suoraan viranomaisteitse kolmannelta taholta. Mutta voiko näin toimia? Opinnäytetyössäni kuvaan ensin, mitä riskejä menettelyyn liittyy. Riskejä olen kartoittanut kyselyllä asiantuntijoille. Asiantuntijoiden vastausten perusteella selvitän kuulemismenettelyn merkitystä tietojen pyytämisen prosessissa.
Seuraavaksi luon katsauksen niihin lakeihin, jotka tietojen pyytämistä harkittaessa tulee huomioida. Ensin tarkastelen lakeja ja normeja yleensä sekä kerron normiristiriitojen ratkaisemisperiaatteista. Tarkemmalla tasolla selvitän hallintolain,julkisuuslain sekä henkilötietolain sisältöä, koska ne ovat keskeisessä asemassa aiheeseeni liittyen. Viimeiseksi käyn läpi joitakin keskeisiä Kelaetuuksiin liittyviä lakeja ja selvitän, mitä niissä on tietojen pyytämisestä säädetty.
Menetelmäni tämän mielenkiintoisen aiheen käsittelyssä olivat pääasiassa lainopillisia. Empiriaa työhöni toi lyhyt asiantuntijoille suunnattu kysely sekä omat kokemukset työelämästä. Yhteenvetona voidaan todeta, että tietojen pyytäminen kolmannelta taholta on varsin hyvä ja asiakasmyönteinen menettely asiakkaan etuusasiaa ratkaistaessa, kunhan toimintaan liittyvät riskit on tunnistettu ja minimoitu. Suurin riski on se, että menettelylle ei löydy lakiperustetta. Tämä riski on eliminoitavissa varmistamalla asia etuuslainsäädännöstä ja tarvittaessa neuvottelemalla
Kelan lakimiehen kanssa. Toinen menettelyyn liittyvä riski on asiakkaan kuulemisen unohtaminen. Asiakasta on kuultava, mikäli Kelan pyytämä tieto aiheuttaa hakemuksen hylkäämisen joko kokonaan tai osittain.
Asiakkaan hakiessa etuutta Kelasta hänen tulee toimittaa hakemuksensa liitteeksi erinäinen joukko liitteitä ja selvityksiä. Aina ei asiakas kuitenkaan syystä tai toisesta toimita liitettä. Tällaisessa tilanteessa tulee kyseeseen selvitysten pyytäminen suoraan viranomaisteitse kolmannelta taholta. Mutta voiko näin toimia? Opinnäytetyössäni kuvaan ensin, mitä riskejä menettelyyn liittyy. Riskejä olen kartoittanut kyselyllä asiantuntijoille. Asiantuntijoiden vastausten perusteella selvitän kuulemismenettelyn merkitystä tietojen pyytämisen prosessissa.
Seuraavaksi luon katsauksen niihin lakeihin, jotka tietojen pyytämistä harkittaessa tulee huomioida. Ensin tarkastelen lakeja ja normeja yleensä sekä kerron normiristiriitojen ratkaisemisperiaatteista. Tarkemmalla tasolla selvitän hallintolain,julkisuuslain sekä henkilötietolain sisältöä, koska ne ovat keskeisessä asemassa aiheeseeni liittyen. Viimeiseksi käyn läpi joitakin keskeisiä Kelaetuuksiin liittyviä lakeja ja selvitän, mitä niissä on tietojen pyytämisestä säädetty.
Menetelmäni tämän mielenkiintoisen aiheen käsittelyssä olivat pääasiassa lainopillisia. Empiriaa työhöni toi lyhyt asiantuntijoille suunnattu kysely sekä omat kokemukset työelämästä. Yhteenvetona voidaan todeta, että tietojen pyytäminen kolmannelta taholta on varsin hyvä ja asiakasmyönteinen menettely asiakkaan etuusasiaa ratkaistaessa, kunhan toimintaan liittyvät riskit on tunnistettu ja minimoitu. Suurin riski on se, että menettelylle ei löydy lakiperustetta. Tämä riski on eliminoitavissa varmistamalla asia etuuslainsäädännöstä ja tarvittaessa neuvottelemalla
Kelan lakimiehen kanssa. Toinen menettelyyn liittyvä riski on asiakkaan kuulemisen unohtaminen. Asiakasta on kuultava, mikäli Kelan pyytämä tieto aiheuttaa hakemuksen hylkäämisen joko kokonaan tai osittain.